Kiinnitin huomiota lauseeseen: silloin Herra, teidän Jumalanne, muistaa teitä ja te saatte voiton vihollisistanne. Herää kysymys, että unohtaako Jumala minut? Pitääkö Jumalaa herätellä. Tältä voi joskus tuntua, mutta mitä tuo lause voisi tarkoittaa minulle. Hälytyssoiton puhaltaminen toimi jollakin samalla tavalla kuin rukous. Jumala kehottaa meitä rukoilemaan, koska haluaa vastata meille. Pasuunan ääni muistutti ennen kaikkea israelilaisille, että Jumala on heidän auttajansa ja hänen voimallaan he voittavat vihollisen. Ehkä tuossa tavassa sanoa, että Jumala muistaa teitä onkin erilainen merkitys kuin se, että hän olisi unohtanut Israelin. Ehkä siinä on tarkoitus nimenomaan se ettei israelilaiset unohda Jumalaansa. Ainakin itse tarvitsen muistuksia siitä, että Jumala on kanssani ja auttaa minua kaikissa asioissa. Usein unohdan murehtimisessa, että minulla on Isä, jonka puoleen voin kääntyä ilossa ja surussa. Hälytyssoiton puhaltaminen kuvastaakin hyvin rukousta. Jumala käskenyt meitä tekemään rukoilemaan ja hän kuulee meitä ja vastaa meille. Ei myöskään unohdeta niitä kertoja, jolloin olemme saaneet rukouksiin vastauksen.
Minä seison nyt keisarin tuomioistuimen edessä, ja sen edessä minun asiani on ratkaistava. Paavali vetoaa lakiin eikä suostu olemaan tuomittavana ilman lain mukaista oikeudenkäyntiä. Roomalainen oikeuskäytäntö oli poikkeuksellista tuohon aikaan, vaikka Paavalinkin kohdalla näkyi oikeuslaitoksen mädännäisyys. Felix piti pari vuotta Paavalia vankilassa ja odotti lahjuksia. Paavalin oikeudenkäynnin kuvaus osoittaa meille kuinka vähän yksilöllä oli mahdollisuuksia saada oikeutta. Suomessa voimme luottaa oikeuslaitoksen toimivan lakien mukaisesti. Tästä voimme olla kiitollisia. Rukoillaan esivaltamme puolesta, että saisimme viettää rauhallista aikaa. Rukoillaan, että edelleen he toimisivat lakien mukaisesti. Meillä on paljon aihetta olla kiitollisia. Tässäkin on yksi kiitoksen aihe.
Mika