Kertomus Bileamista ja tämän puhuvasta aasista on suhteellisen tunnettu, ja tunnettu nimenomaan kummallisuudestaan. Jostain syystä koen harvoin tarvetta pohtia Raamatun äärellä, onkohan tätä oikeasti tapahtunut ja tapahtunut juuri näin, mutta tämä tarina herättää sen kysymyksen. Tarina on kuitenkin hyvin yksityiskohtainen, joten kuvittelisin, että se on jollain tavalla ollut tärkeä, välittänyt viestin, joka on erityisesti haluttu jakaa.
Bileam ei ilmiselvästi kuulu Israelin kansaan, vaan on jonkinlainen poppamies, mutta tästä huolimatta ainakin kunnioittaa Herraa. Jumala antaa hänelle luvan lähteä Balakin matkaan, mutta ilmeisesti hänen aikeensa ovat väärät, sillä Herra pysäyttää hänet (ja sen aasi paran) antaakseen ohjeistuksensa uudelleen.
Johanneksen evankeliumissa fariseukset tenttaavat väsymiseen saakka Jeesuksen parantamaa sokeana syntynyttä miestä. Tämä puolustaa kokemustaan uskomattomalla rohkeudella. Hänellä ei pyri lainkaan pelaamaan itselleen juuri avautunutta paikkaa yhteisössä, vaan hänen prioriteettinsa ovat ihailtavassa kunnossa. Fariseukset sen sijaan kieltävät hyvin itsepintaisesti kaikki todisteet Jeesuksen erityislaatuisuudesta.
Tämän päivän teksteissä kohtasimme kaksi tahoa, Balakin ja fariseukset, jotka eivät millään hyväksyneet heille annettua vastausta. Varmaan jokainen pystyy palauttamaan mieleensä tilanteen, jossa yritämme keskustella ihmisen kanssa, mutta silti ymmärryksemme ei vain kertakaikkiaan kohtaa. Suljettuun sydämeen ei pysty inhimillisestä vinkkelistä mikään.
Rakas Jumala, laskemme käsiisi kaikki lähipiirimme ja vähän sen ulkopuolisetkin suljetut sydämet. Anna meille rohkeutta puhua totta, todistaa sinusta, niin kuin tarinan parantunut mies. Auta meitä pysymään siinä toivossa, että sinä voit avata myös suljetut sydämet. Pyydämme, Herra, tee työtäsi salaa.
Ada