4. Moos. 26, Joh. 13

4. Moos. 26

Katkerasti kapinoinut sukupolvi on kuollut ja Mooses toimittaa uuden väenlaskun. Tämä sukupolvi ei muistanut Egyptiä eikä ollut kenties kokenut Punaisen meren ylitystä. Jumala aloitti heidän kanssaan ikäänkuin puhtaalta pöydältä.

Raamatullisessa Israelin kansan historiassa nähdään, kuinka jokainen sukupolvi on oma käännekohtansa, joka joko kieltää tai ottaa vastaan Herran lupaukset ja tahdon. On hurjaa ajatella, että Jumala tekee aina uudelleen työtä uuden sukupolven parissa. Tämän äärellä iloitsen siitä hengellisestä heräämisestä, mitä saamme ajassamme nähdä!

Joh. 13

Jostain syystä lapseni pitävät tästä paikasta, jossa Jeesus pesee opetuslasten jalat. Ehkä se on tilanne, joka heidänkin on helppo kuvitella.

Olen pohtinut paljon sitä, miten Jeesus kutsuu nöyryyteen ja rakkauteen, jonka on tarkoituskin saattaa ihmiset hämilleen. Ajattelen, että inhimillisesti katsoen tämän toteuttaminen on hyvin haastavaa, ja luulen, että moni siinä myös kuluttaa itsensä loppuun. Mietin, miten voisimme ottaa tämän kutsun vastaan terveellä tavalla.

Jumala voi käyttää monia ihmisiä samaan aikaan, jolloin kenenkään ei yksin tarvitse ajatella olevansa vastuussa kaikesta ja kaikista, vaan voi keskittyä niihin ihmisiin ja tilanteisiin, joiden äärelle Jumala kulloinkin vie. Ajattelen myös, että nöyrtymisessä ei ole kysymys siitä, että antaisimme ihmisten kohdella meitä miten sattuu, vaan, että kun ihmisellä on rauha ja arvon tunto Jumalassa, ei ole tarvetta todistella mitään. Antautuessaan toisille ihmisille ei antaudukaan heille vaan Jumalalle. Enkä usko, että luovuttaminen ja antautuminen olisi arvo sinänsä, vaan, että on tilanteita, jolloin Jumala kutsuu meitä päästämään irti, jotta hänen suunnitelmansa voi edetä. Silloin kun hän kutsuu meitä päästämään irti, rakastamaan yli rajojen, hän on valmistanut meille myös avun, levon ja voiman.

Jeesus lepäsi, hän otti omaa aikaa, hermostui ja puolusti rajojaan – mutta samalla hän rakasti ja oli valmis täyttämään Jumalan tahdon.

Rakas Jeesus, vie minua askel kerrallaan, pidä kädestäni kiinni. Opeta meitä rakastamaan, palvelemaan toisia, nöyrtymään terveellä, sinun mielesi mukaisella tavalla.   

Ada