Luvusta voinee tehdä seuraavia johtopäätöksiä sovellettavaksi nykyaikaan.
- Hengellisen työn tekijöiden tulee saada toimeentulo yhteisöltään uhrilahjana.
- Jumalan kansan tulee varoa mukautumista tämän maailman menoon ja olla koko sydämestään uskollinen Herralle.
- Jeesus on tämä Mooseksen ennustama profeetta, jota on kuunneltava, koska hän puhuu kaiken, minkä Herra antaa puhuttavaksi.
Kaiken edellä kirjoitetun vahvistukseksi Paavali ottaa esiin VT:n todistuksen uskon vanhurskaudesta. Vaikka VT:stä on hieman vaikea löytää sen sotaisten ja väkivaltaisten tapahtumien takia rakastavaa Jumalaa, niin se opettaa myös sekä uskosta että armosta!
Abraham oli Israelin kantaisä, joka uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi. Jotenkin sekä Abraham että Daavid ymmärsivät, että Jumalan edessä selviää vain uskomalla syntien anteeksiantamukseen, eikä yrittäen elää moitteettomasti.
Lupaus, johon Abraham uskonsa kiinnitti, oli se, että hän uskoi tulevansa monien kansojen kantaisäksi:”Näin suuri on oleva sinun jälkeläistensä luku” (18). Näin Abrahamista tuli myös kaikkien niiden ympärileikkaamattomien isä, jotka uskovat.
Abrahamista voi ottaa esimerkkiä mitä usko on. Vaikka hän joutui kovin kauan odottamaan lupauksen täyttymistä, niin “Abraham ei ollut epäuskoinen eikä epäillyt Jumalan lupausta, vaan sai voimaa uskostaan. Hän antoi Jumalalle kunnian varmana siitä, että Jumala pystyy tekemään sen mitä on luvannut” (20).
Juha