5. Moos. 32, 1 Kor. 2

5. Moos. 32

Mooseksen laulu oli hyvä tapa välittää tietoa. Itse tiedän laulun ja runon voiman mm. siitä, kuinka edelleen osaan sijamuodot. Kun kerran oppii laulun kunnolla, sen sanomaan on helppoa palata. 

Koska lauluun oli kerätty tärkein sanoma Israelilaisille, päätin jaotella laulun aiheiden mukaan ja katsoa, mitä voisimme oppia siitä.

  1. Laulua alkaa Jumalan kuvauksella. Se on edelleen yhtä totta. On tärkeää muistaa millainen Jumalamme on. Hän on täydellinen, oikeamielinen ja uskollinen. Tämä on kaikkein tärkeintä ja sillä on aina hyvä aloittaa!
  2. Seuraavaksi kuvaillaan Israelin kansaa, jonka Jumala valitsi ja jota hoivasi. Tärkeintä on yhteys Jumalaan. Sama pätee meihin jokaiseen ja seurakuntiimme. Jumala on kutsunut meidät yhteyteensä.
  3. Seuraava osuus on haastavampi. Israel hylkäsi Jumalan, toimi Jumalan tahtoa vastaan ja lopulta Jumala hylkäsi Israelin. Minulle se nostaa mieleen Roomalaiskirjeen 8.luvun loppuosan. Mikään ei voi erottaa meitä Jumalasta. Kuitenkin voimme itse lähteä hänen luotaan. Jumala antaa valinnan vapauden, mutta valinnoilla on seurauksia.
  4. Laulun lopussa kerrotaan, kuinka Jumala kutsuu kansaansa palaamaan yhteyteensä. He näkevät virheensä ja palaavat Herran luokse. Samalla Jumala kostaa kansan vihollisille. Tämä muistuttaa minua siitä, että kaikille tarjotaan edelleen parannuksen mahdollisuutta. Jeesuksen sovitustyö on suurin kutsu Jumalan yhteyteen, joka on tarjolla kaikille. Kostoa mietin siitä näkökulmasta, että enpä haluaisi joutua Jumalan koston kohteeksi. Harkitsen tarkkaan, ketä vastaan asetun. Se on aika itsestään selvääkin, sillä kristinusko on rauhanomaista, eikä Jumala ei kutsu meitä taistelemaan uskon puolesta, niin kuin vaikka muslimit tekevät. 

1 Kor. 2

Minua puhuttelee tässä luvussa puhe Jumalan Hengestä. Meissä vaikuttava Pyhä Henki tekee mahdolliseksi tuntea Jumalan. Samoin se mahdollistaa hengellisten asioiden ymmärtämisen. Muille ne ovat hulluutta. 

Itse olin 19 vuotias kun aloin kokonaan seurata Jeesusta. Siihen asti halusin itse hallita elämääni ja päättää missä asioissa Jumala voi olla mukana. Luulin, että päätöksestä seuraisi pieniä muutoksia ajankäyttöön. Niin ei ollut, vaan kaikki meni uusiksi. Koko maailmankatsomukseni muuttui. Yhtäkkiä asioissa oli järkeä ja sain sisimpääni rauhan. Tajusin, ettei kaikki olekaan suhteellista, vaan on olemassa totuus. Samat asiat, jotka aiemmin kuulostivat kummallisilta, olivatkin järkeviä. Sitä ei voi sanoin kuvailla. 

Meillä on sanoma, joka kuulostaa muille käsittämättömältä. Siinä on kuitenkin valtava voima.

Anna