Aiemmissa puheissaan Jobin ystävä Elifas oli syyttänyt Jobia siitä, että tämä ei kestä ensimmäistäkään kärsimystä (Job 4). Elifas oli myös loukkaantunut siitä, että hänen ja kahden muun ystävän neuvot eivät mene Jobille perillle. Job vain jatkoi harmaahapsisten ja siis elämää kokeneiden ystäviensä ajatusmaailman haastamista. Elifasin ymmärrykseen ei millään sovi ajatus, että vanhurskas voisi kärsiä loputtomiin. Ja kun Jobin kärsimys näyttää jatkuvan ja jatkuvan, ainoa järkevä johtopäätös on, että Jobin on täytynyt tehdä syntiä (j. 4 – 9). Kärsimyksen keskellä on todella loukkaavaa ja eristävää jos kaiken pahan lisäksi vielä ystävätkin hylkäävät. Niin Jobille oli nyt käynyt. Kärsimys ei lievene eikä poistu tuomitsemalla. Rukoillaan Jumalalta viisautta ja rakkautta auttaa lieventämään kanssaihmisten kärsimystä.
Jonkun täytyy mennä ensin. Johannes, Jeesuksen serkku raivasi tietä Jeesukselle. Raamatun kuvauksen perusteella hän oli hyvin askeettinen mies. Hän eli autiomaassa siihen saakka, kunnes aloitti palvelutyönsä. Puheissaan hän oli jyrkkä. Hän nimesi synnin synniksi ja julisti ihmisille, että heidän tuli kääntyä pois pahoista teoistaan Jumalan puoleen sen mukaan, mitä kukin teki: oman elämäänsä turvaavia ihmisiä Johannes käski huolehtimaan niistä, joilla ei ollut ruokaa tai vaatteita; veronkerääjiä eli publikaaneja käskettiin keräämään veroa säädösten mukaisesti, ei omaan taskuun ylimääräistä keräten. Johanneksen kasteella käynti oli ihmisille teko, jolla he osoittivat itselleen ja muille, että halusivat kääntyä pois pahoista teoistaan Jumalan puoleen.
Vaikka Johannes vaikutti jopa pelottavalta henkilöltä suorine sanoineen, hänen kaltaisiaan tien raivaajia tarvitaan. Ilman, että joku sanoo suorat sanat, meidän on vaikea tunnistaa sokeita pisteitämme ja syntejämme. Ja jos emme tunnista syntiämme ja syntisyyttämme, emme myöskään tarvitse Jumalaa emmekä Jeesusta.
Ihmisen tekoja ja Jumalan tekoja. Johanneksen kaste oli kuitenkin aivan muuta kuin myöhemmin Jeesuksen kaste. Johannes itse sanoi, että hän kastaa vedellä mutta se, joka hänen jälkeensä tulee, eli Jeesus Kristus kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella.
Johanneksen kaste oli ihmisen teko ja osoitti ihmisen halua puhdistua ja tulla Jumalalle kelpaavaksi, Jeesuksen kaste oli Jumalan teko, jossa Jumala lahjoitti Pyhän Hengen ja Henkensä voiman ihmisille palvella ja elää Jumalan lapsina.
Mistä Jumala kutsuu meitä luopumaan ja missä asiassa tarvitsemme erityisesti Jeesusta nyt? Hän jo kuollut puolestamme ja valmistanut pelastuksen. Sen tapahtuman varassa on turvallista tehdä parannusta eli kääntyä Jumalan puoleen.
Heli