Kuuntelin radiosta Matti Hernesahon puhetta Ilpoisten piirissä. Siinä hän sanoi jotenkin näin, että kun hän toimi seurakuntapappina, kaikkien strategia yms. palaverien myötä hänestä meinasi tulla realisti. Kun tuijotamme inhimillisiä resurssejamme ja sopeutamme elämämme vain niiden mukaan, niin helposti kadotamme uskon näköalat ja tyydymme vain realismiin.
Näin käy helposti myös, kun ajattelemme Jumalan valtakunnan leviämistä. Kaikenlaisen paineen ja kyseenalaistamisen keskellä käperrymme helposti puolustusasemiin ja kadotamme Jumalan mahdollisuudet. Paavali kuitenkin pyytää rukoilemaan, ”että Herran sana leviäisi nopeasti” (jae 1). Taistelu on todellista, mutta ”Herra on uskollinen” (jae 3). Jumalan valtakunta on voittava valtakunta, joka Jumalan suunnitelmissa on tarkoitettu leviämään. Lopulta muut suunnitelmat joutuvat polvistumaan hänen suunnitelmiensa edessä.
Olen ymmärtänyt, että erityisesti amerikkalaisessa kristillisyydessä tiettyyn aikaan korostettiin vahvasti Jeesuksen toisen tulemisen läheisyyttä. Tästä seurasi käytännön johtopäätöksenä, että elämää ei kannata ennakoida ja suunnitella kovin pitkälle. Yksi seuraus tästä oli, että ei panostettu opiskeluun, koska ei kannata, Jeesus tulee hetkenä minä hyvänsä. Kuulemma tästä taustasta tulevilla on tästä syystä keskimäärin matalampi koulutustaso. Opetuksella ja teologialla on käytännön vaikutuksia.
Paavali ohjaa tessalonikalaisia tekemään työtä ja elämään arkista elämää ja näytti tämän myös omalla esimerkillään. Jokaisen tulee tehdä työtä oman leipänsä eteen eikä elää siipeilijänä muiden taakkana.
En tiedä sopisiko johotopäätökseksi ”jalat maassa – pää pilvissä”. Elämme uskossa, Jumalan resursseihin ja mahdollisuuksiin luottaen. Emme alistu vain realismiin. Otamme kuitenkin huomioon arjen realiteetit ja lähtökohtaisesti toimimme niin, että voimme huolehtia itse omista ja mahdollisen perheemme arkisista tarpeista.
Kuitenkaan tämän ei pidä johtaa puhtaasti viljeltyyn ”jokainen on oman onnensa seppä” -ajatteluun, jossa vähempiosaista syyllistetään tilanteestaan. Sananlaskuista viisautta tähän:
”Joka köyhää pilkkaa, herjaa hänen Luojaansa, vahingonilo ei jää rankaisematta.” (Jae 5)
”Ystävän rakkaus ei koskaan petä, veli auttaa veljeä hädän hetkellä.” (Jae 17)
Topi