Minua puhuttelee se, kuinka samoja asioita molemmissa luvuissa tänään käsitellään. Vaikka emme enää ”elä lain alla”, niin sydämiimme on kirjoitettu laki joka on aiempaa vahvempi. Jo Vanhassa Testamentissa lakien ja rangaistusten kautta välittyy rakkaus ja huolenpito. Muukalaiset, lesket, orvot ja köyhät olivat erityisesti Jumalan suojelun alla. Meillä Suomessa yhteiskunta huolehtii teoriassa kaikkien tarpeista. On mm. toimeentulotukea ja muita tukia pienituloisille. Meillä on myös kaikilla oikeus koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Katukuvaan ei täällä kuulukaan kerjäläiset. Mikään järjestelmä ei kuitenkaan ole aukoton. Itse olen kokenut että kun sairastaa ilman diagnoosia, voi jäädä kokonaan ilman tuloja. Samoin asunnottomaksi voi joutua, jos on kirjoilla esim. sisäilmaongelmaisessa asunnossa, jossa ei oikeasti voi asua. Myös paperittomilla ”muukalaisilla” on hyvin vaikeat olot täällä. Pidä silmät ja korvat auki. Voit kohdata lähimmäisen joka ei saa apua muualta. Saat mahdollisuuden auttaa. Saattaa olla, että pääset majoittamaan enkelin!
Meitä kehotetaan muistamaan vankeja ja kidutettuja. Tämä on helppoa, jos on varallisuutta. Silloin voi auttaa ahtaalla eläviä veljiä ja sisaria tukemalla järjestöjä, jotka auttavat vainottuja kristittyjä.
Uhraaminen ei ole pelastuskysymys, koska Jeesus uhrasi itsensä. Meillä on siksi aihetta iloon, kiitollisuuteen ja halutessamme omien resurssien lahjoittamiseen Jumalan käyttöön. Kuuliaisuuteen ja kiitollisuuteen liittyen jäin vielä pohtimaan tuota leirin ulkopuolelle menemistä. Ajattelen, että se tarkoittaa suostumista tarvittaessa jopa häpeällisiin tai noloihin tilanteisiin Jumalaa seuratessa.
Rohkeutta ja iloa tähän päivään!
Anna
