Tämän päivän luvut puhuivat minulle osittain samasta asiasta. Kuuliaisuudesta Jumalalle ja esivallalle. Mooseksen kirjassa Jumala haluaa koko kansansa sitoutuvan häneen ja elävän tahtonsa mukaan. Kiroukset tuntuvat tänä päivänä rankoilta. Kyse on kuitenkin kuoleman vakavasta asiasta, sillä jopa pelastussuunnitelma rakentuu valitun kansan varaan. Jumala haluaa heidän kauttaan tulla näkyväksi muille kansoille.
Se että koko kansa vastaa yhteen ääneen on voimallinen asia. He sitoutuvat Jumalaan ja säädöksiin sekä yksilöinä, että yhteisönä. Meidän yksilökeskeisessä kulttuurissa yhteisöön kuulumisen merkitys usein unohtuu. Meille kohtaamispaikka on nimensä mukaisesti yhteisö, jossa jaamme uskon ja arvoja ja tuemme toisiamme hyvään suuntaan. Itse koen tärkeinä ne hetket kun yhdessä laulamme tai vaikka lausumme uskontunnustusta.
Kalkki edustaa puhtautta ja lain kirjoittaminen kiviin osoittaa sitoutumista Jumalan lakiin. Kun tähän vielä yhdistetään uhraaminen, se tuo mieleen 1. Samuelin kirjan kohdan, jossa Samuel sanoo kuningas Saulille: ”Kumpi on Herralle mieleen, uhrit vai kuuliaisuus? Kuuliaisuus on parempi kuin oinasten rasva”. Eli Jumala haluaa ennen kaikkea kansansa elävän puhtaasti, kuuliaisena hänelle.
Jumala on edelleen sama. Hän haluaa meidänkin elävän puhtaina ja hänen yhteydessään. Roomalaiskirjeen opetus kertoo meille, kuinka noudatamme Jumalan tahtoa, vaikka hallituksemme ei seuraisi Jumalaa. Aivan kuten valitun kansan, meidänkin tulee säilyä puhtaina. Ohjeet nostavat mieleeni kysymyksiä. Missä menee raja esim. verosuunnittelussa viisaan talouden hoidon ja itsekeskeisyyden välillä? Samoin pohdin mitä tarkoittaa ruumiin hemmottelu tai vanhan käännöksen mukainen ”lihasta huolen pitäminen”. Onko se sama asia, kuin meidän ajalle tyypillinen nautintohakuisuus? Sen välttäminen voi olla vaikeaa monien herkkujen ja uutuusmakujen, musiikin, katseltavan (mm. suoratoisto tarjoaa silmäherkkuja tauotta), pehmeiden patjojen ja mieleisten vaatteiden keskellä. Miten varmistan, että nämä mukavuudet ja niistä nauttiminen eivät ohjaa toimintaani?
Anna