Daavidista sanottiin, että hän oli Jumalalle mieleinen. Hän teki paljon hyviä tekoja, mutta myös karmeita syntejä. Tässä luvussa kuvataan saatanan toimintaa, miten se kietoo ihmisiä tekemään syntiä. Väestönlasku oli kiellettyä ilmeisesti siksi ettei israelilaiset tai kuningas kuvittelisi voittojen johtuvan heidän sotajoukon suuruudesta. Oliko saatana viekoitellut Daavidin tekemään näin vetoamalla Daavidin ylpeyteen? Tarkkaa perimmäistä lankeemuksen syytä ei kerrota. Tämän takia Jumala rankaisi kansaa, Daavid sai valita rankaidun tavan tavan. Hän valitsi kolmen päivän ruton. Daavid pyytää Jumalalta anteeksi tekoaan, mutta joutuu näkemään Jumalan tuomion kohdistuvan kansaansa. Nähdessään tuhon hän rukoilee yhdessä kansan vanhinten kanssa Jumalalta armoa. He olivat kaikki pukeutuneita säkkikankaaseen, joka kuvasi syvää katumusta. ”Daavid sanoi Jumalalle: »Minä käskin toimittaa väenlaskun. Minähän olen syntiä tehnyt, minä olen tehnyt väärin. Mutta entä tämä minun laumani, mitä se on tehnyt? Herra, Jumalani, osukoon kätesi minuun ja isäni sukuun, mutta älä anna tämän vitsauksen kohdata kansaasi.» Silloin Herra katui onnettomuutta ja tuho loppui. Jumalan sanotaan katuvan monessa kohtaa vanhassa testamentissa. Katuminen kertoo mielestäni Jumalan armosta. Tässä yhteydessä Daavid ja vanhimmat olivat varmasti jatkuvasti rukoilleen Jumalalta armoa ja viimein Jumala vastaa rukoukseen. Luku kuvaa myös Jumalan tuomion hirvittävyyttä. Yhden ihmisen virheen takia kansa sai kärsiä. Jumala ei kuitenkaan täysin toteuttanut tuomiotaan, kun Daavid ja kansan vanhimmat rukoilivat. Herra anna kestävyyttä rukoukseen. Tapahtukoon sinun hyvä tahtosi tänäänkin.
Johannes kastaja oli viimeinen vanhan liiton profeetta, hänetkin tapettiin, koska puhui suoraan Herodekselle hänen synnistään. Muistaakseni Johannes oli Jeesuksen serkku, joten he olivat varmasti eläneet lapsuuden yhdessä. Johanneksen kuolema kosketti Jeesusta, hän vetäytyi yksinäisyyteen. Hän ei kuitenkaan ollut siellä yksin, Isä oli hänen kanssaan. Itse kaipaan olla aivan yksin, silloin voin rauhassa rukoilla. Yhteinen rukous on tärkeää, mutta raamattu puhuu myös kammioon vetäytymisestä. Yksin rukoilemisessa oman ajatukset tuntuvat usein selkiytyvän ja mieli rauhoittuvan. Liian vähän maltan rukoilla yksin, koska usein vasta hiljaisen rukouksen jälkeen asiat ratkeavat.
Jeesus teki ruoka ihmeen ja 5000 ihmistä söi, pienet eväät riittivät. Kumpa luottaisin enemmän Jumalan huolenpitoon, tunnun välillä huolehtivan raha-asioista enemmän kuin köyhinä opiskeluvuosina. Jumala on luvannut pitää huolen joka päiväisestä leivästä. Tämän jälkeen Jeesus vetäytyi taas yksinäisyyteen ja opetuslapset lähtivät soutamaan vastarannalle. Opetuslapset joutuivat myrskyn keskelle ja Jeesus kävelee veden päällä heidän luokseen. Pietarikin halusi kävellä veden päällä ja onnistuu hetken aikaa, kunnes katsoo muualle kuin Jeesuksen. Uskon kohde muuttuu epäuskoiseksi peloksi ja luottamus häviää, Pietari vajoaa aaltoihin, mutta Jeesus pelastaa hänet. Jeesus sanoo Pietarille: ”Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä?» Niin, miksi epäilen, miksi uskoni on vähäinen. Vahvista taas uskoani. Tämän jälkeen veneessä olijat tunnustivat Jeesuksen Jumalan Pojaksi. Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua. Kiitos, että armahdat.
Mika