Tekijä: Elli Alenius

Ps. 11

Ilm. 8

Erilaisilla torvilla on soitettu sodissa aiemmin. Se on voinut olla merkki hyökkäyksestä ja taistelun alkamisesta. Sitä on myös voitu käyttää myös välittämään viestiä tulevasta hyökkäyksestä, ehkä samalla tavoin, kuin ilmahälytykset nykyään. Jos vihollinen on havaittu ajoissa niin ensimmäisestä varoituksesta todelliseen hyökkäykseen on ollut aikaa valmistautua. Varusteet kerkeää pukemaan, viimeiset puolustus linjat pystyttää, evakuoida väkeä ja asettautua asemiin hyökkäystä varten. Linnotusta ei kerkeäisi rakentamaan, samoin kuntoilun ja taistelun oppettelu on myöhäistä, eikä uusien aseiden takomiseen ole aikaa. Uskon että sama pätee uskon elämäämme. Rauhan aikana valmistautumisemme ei näy yhtä selkeästi, mutta jos sitä ei ole tehnyt ajoissa niin tilanne yllättää kesken kaiken. Jeesus kehottaa meitä useasti valvomaan. Ketä tahansa voi kohdata elämässään haasteita, jossa valmistautuminen ja valvominen auttaa ja jossain kohtaa (jos tulkitsen kohtaa oikein) se koskee jokaista, joka elää silloin maailmassa. Kun elämme Jumalan puolella, tiedämme että Hän voittaa aina, eikä meidän tarvitse pelätä.

Tässä luvussa puhutaan sineteistä ja pasuunoista, lisäksi myöhemmin Ilmestyskirjassa puhutaan maljoista. Mietin aiemmin miten ne sopivat oikein yhteen, kun niissä puhutaan osittain samoista ja osittain eri tapahtumista aivan sekaisin. Sain itselleni siihen hieman enemmän järkeä, kun ajettelin niitä kuvauksina sodasta. Toisesta maailmansodastakin on lukuisia eri kuvauksia riippuen siitä kuinka suurta aikaa katsotaan ja mitä kohtaa ja mistä näkökulmasta asiat kerrotaan, vaikka tapahtumat pysyvät samoina.

Ajattelen,  että sinetit kuvaavat tilannetta laajemmin, kuin sotaa kuvattaisiin aina jännitteiden syntymisestä, taisteluun ja voittoon asti. Keskittyen ensin siihen mitä seuraa ihmisten oman pahuuden luonnolisena seurauksena ja sitten siihen mitä seuraa Jumalaan ja hänen omiinsa kohdistuneen pahuuden seurauksena. Pasuunoita olen ajatellut, kuin taistelun kuvauksena, joka alkaa kun joukot tekevät ensimmäiset siirtonsa kestäen aina lopputaisteluun asti.  Niiden sisällön ajattelen viimeisinä varoituksina, jotka kertovat, että joukot ovat tulossa, nyt on viimeiset hetket antautua ja huutaa Jumalaa avuksi. Maljojen ajattelen kuvaavan lyhyttä aikaa, kuin keskittyvän vain lopputaisteluun. Siinä se viha mikä on kertynyt tulee rangaistuksena. Muiden välissä olevien kohtien ajattelen olevan, kuin kertomuksia sodan ajalta tiettyjen kansojen, valtioiden ja henkilöiden osilta. Tapahtumista tästä huolimatta ei saa tarkkaa kuvaa, sillä vertauksilla kerrottua tulevaisuutta on mahdotonta tulkita varmasti. Kuitenkin Jumala on antanut meille riittävästi tietoa, että voimme luottaa häneen ja olla pelkäämättä vaikeuksienkin koittaessa.

Elli

Ps. 10

Ilm. 7

Tässä luvussa me kaikki olemme mukana. ”Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ” Me saamme kuulua tuohon valtavaan kansanjoukkoon, joka ylistää Jumalaa. On mahtava ajatella tuota kristittyjen joukkoa, jossa on väkeä kaikista ajoista kielistä ja heimoista. Vaikka olemme evankeliumin levittämisessä jo pitkällä, silti lähes puolille maailman kielistä ei ole käännetty yhtään Raamattua ja 1.5 miljardilla ihmisellä ei ole äidinkielellään Raamattua. Niilläkin joilla Raamattu on omalla kielellä ei ole välttämättä tietoa, sillä kukaan ei ole tuonut heille sanomaa. Me olemme osana jatkumoa ja nyt on meidän aikamme olla viemässä sanomaa eteen päin. Voimme tehdä sitä itse arjessamme, lähteä ja tukea niitä ketkä ovat lähteneen viemään evankeliumia rukouksin, auttamalla tai tukemalla taloudellisesti. Myös oma yhteisömme ja maamme kuuluu noihin kieliin ja kansoihin, niin rukoillaan, että määrä saa olla pelastuneiden suuri niin meidän kuin muiden keskuudessä.

Elli

Ps. 9

Ilm. 6

Ilmestyskirjassa sineteistä aukeaa neljä ratsastajaa. Ensimmäisenä voiton tavoittelu, toisena sota, kolmantena ruuan hinnan nousu sekä nälänhätä ja neljäntenä kuolema joka seuraa tästä maailmassa riehuvista taudeista.  

Tätä samaa kaavaa huomaamme jo nyt maailmassa. Voiton tavoittelusta seuraa, riistoa ja ahneutta, mikä johtaa helposti rauhan menetykseen ja sotaan. Sodat nostavat ruuan hintaa kuten tiedämmekin, samoin myös yritysten voiton tavoittelu. Sota alueet ovat myös hyvin herkkiä nälänhädälle. Voittoa tavoitellessa myös tuhoamme luontoa joka lisää ääri-ilmiöiden määrää ja tuhoaa satoja. Sota tappaa paljon, niin siviilejä kuin sotilaita, sota aikana taudit ja eri pandemiat leviävät nopeammin ja ovat tuhoisampia. Nälänhätä tappaa ja nälkiintyneet ihmiset sairastuvat vakavasti paljon helpommin, eikä poikkeusolosuhteissa riitä apua kaikille. 

 

On ihme että olemme täällä maailmassa näinkin rauhassa ja näin ehjässä maailmassa, ottaen huomioon kaikki sodat ja läheltä piti tilanteet, missä olemme melkein aloittaneet ydinsodan tai tehneet massiivisen luonnon katastrofin. Uskon, että Jumalan varjelus on suojellut maata ja antanut meille aikaa. Kun Hän päästää tämän kaiken valloilleen kohtaa maailmaa katastrofi. 

Elli