1. Aik. 17, Luuk. 10

1 Aik. 17

Luuk. 10

Helppoa kuin heinänteko. Luukas jatkaa Jeesuksen radikaalien opetusten luettelemista. Vai ovatko seuraavat asiat sinulle helppoja omaksua ja toteuttaa?

  • Jumalan valtakunta avautuu lapsenmielisille, yksinkertaisesti luottaville (Luuk. 10:21). Järkeileville ja omasta mielestään viisaille se pysyy kätkettynä ja olemattomana.
  • Lähimmäinen onkin se, joka osoittaa laupeutta ja auttaa heikoilla olevaa riippumatta perhe- tai ystävyyssuhteista tai ihmisen etnisestä, uskonnollisesta tai muusta taustasta. (Luuk. 10: 25 – 37). – Minusta kyllä tuntuu, että Jeesus asetti lainopettajalle tarkoituksella näin haastavan rastin. Eihän kukaan voi rakastaa Jumalaa ja lähimmäistään niin täydestä sydämestä, kuin Jeesus vaati.
  • ”Parantakaa kaupungin sairaat ja kertokaa kaikille: Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle.” (Luuk. 10:9). Helppo juttu vai mitä? Jumalan hyvien uutisten kertomiseen liittyvät myös teot ja Jumalan todellisuutta on myös sairaan paraneminen ja monenlainen muu käytännön apu.

Kuinka vähän riittää? ”Vähän on tarpeen tai yksi ainoa.” (Luuk. 10:42). Minä ainakin huolehdin ja järjestelen kaikenlaista. Jeesus opettaa karsimaan ja vähentämään, koska lopulta niin vähän on todella tarpeellista ja elintärkeää. Sellainen elintärkeä asia on Jeesuksen lähellä oleminen ja Jeesuksen kuunteleminen ja kuuleminen. Mitä Jeesus tahtoo sinulle ja minulle tänään sanoa meistä ja elämästämme? Ehtisitkö pysähtyä kyselemään ja kuuntelemaan?

Kaipaamme rauhaa itsemme ja luomakunnan kanssa. Osa kaipaa jopa kristinuskon tarjoamaa iankaikkisuutta. Niitä  emme saavuta omilla teoillamme. Tarvitsemme Jeesusta ja Jeesuksen ristin sovitustyön omistamista.

Jeesuksen voitti ristillä synnin lisäksi sairaudet. Jotkin niistä paranevat jo tässä ajassa, loput Taivaassa. Sen vuoksi meidätkin on kutsuttu parantamaan sairaita tai ainakin siunaamaan heitä niin, että Jeesus voi heitä parantaa.

Suomen itsenäisyyttä ja vapautta juhliessamme haluan rukoilla Suomen ihmisille myös Hengen vapautta.

Heli

1. Aik. 16, Luuk. 9

1 Aik. 16

Luuk. 9

Hämmästystä ja pelkoa. Niin Jeesuksen opetuslapset kuin Jeesusta kuulemaan tullut ja häntä seurannut kansa olivat vuoron perään hämmästyneitä ja peloissaan. Jeesus opetti ja toimi jatkuvasti ihmisten odotusten vastaisesti ja yllätti ihmiset. 

  • Opetuslapset saivat vallan julistaa Jumalan valtakuntaa ja parantaa sairaita samalla tavalla kuin Jeesus teki. Ja se toimi! (Luuk. 9: 1 – 6).     
  • Jeesus otti viisi leipää ja kaksi kalaa, siunasi ja jakoi ne ihmisjoukoille. Ja ruokaa riitti yli 5000 hengen kansanjoukolle, niin että sitä jäi korikaupalla yli! (Luuk. 9:10 – 17)
  • Jeesus karkotti pahan hengen erään miehen pojasta ja poika rauhoittui ja parani (Luuk. 9: 37 -43).
  • Vuorella Jeesus keskusteli Elian ja Mooseksen kanssa hahmoltaan kirkastuneena. Jeesuksen lähimmät opetuslapset olivat tilanteessa mukana, näkivät sen ja kuulivat Jumalan puhuvan ja vahvistavan, että Jeesus on Jumalan Poika ja Jumalan valittu (Luuk. 9:28 – 36). 

Jeesus hämmästyi aivan toisista asioista. Jeesus itse ei ollut yllättynyt eikä hämmentynyt näistä tapahtumista. Häntä hämmästytti opetuslasten epäusko ja lyhyt muisti. Vaikka hetki sitten oli ruokittu yli 5000 ihmistä inhimillisesti katsoen onnettomilla eväillä, parannettu kroonisesti sairaita ja herätetty kuollut lapsi, kun eteen tuli uusi ongelma, usko Jeesuksen voimaan unohtui.   

Ottakoon ristinsä. Tuntuu, että Jeesus ei vaan tahdo sopia meidän oletuksiimme ja ajatuksiimme. Hän on niin paljon enemmän kuin järkeni ja tunteeni pystyvät tajuamaan. Tähän tilanteeseen tuntuu osuvalta Jeesuksen kehotus ottaa joka päivä ristimme ja seurata häntä (Luuk. 9:23 -24). 

Minun epäuskoni on ristini, samoin kaikki järkeilyni ja pelkoni ja se, etten luota, että Jumala voi tänäänkin. Silti Jeesus hyväksyy minut seuraansa. Samoin minun ristiäni ovat vaivani ja sairauteni sekä jotkut ihmiset, jotka Jumala on sallinut elämääni. Heillä voi olla sairauksia, puutetta, vaivoja, tunne-elämän haavoja, ja he voivat viedä meiltä yöunet. Samalla tavalla kuin minun syntini ja haavani tekevät minun läheisteni elämän vaikeaksi. Meidän ei tarvitse muuttua toisenlaisiksi ja paremmiksi voidaksemme seurata Jeesusta. Voin seurata häntä tällaisena. Jos yritän korjata elämäni ja rakentaa sen minkä muun tahansa asian varaan, olipa kuinka hyvältä vaikuttava tahansa, kadotan elämäni. Vain Jeesusta etsimällä löydän myös itseni.

Heli

1. Aik. 15, Luuk. 8

1 Aik. 15

Luuk. 8

Hälytysmerkki. Monelle tuttu Kylväjä-vertaus (Luuk. 8:4 – 8) kertoo siitä, että kaikki eivät millään usko Jumalaan eivätkä Jeesukseen ja osalla usko sammuu alkuinnostuksen jälkeen. Syitä siihen on monia, eikä sitä pidä säikähtää. Hyvään maaperään löytänyt siemen sen sijaan tuottaa kestävää satoa, jopa satakertaisesti.  

Jumalan sana menee hukkaan, jos maaperä on liian kova ja hedelmätön tai muiden kiinnostusten tai huolien ja murheiden tukahduttama. Voimmeko itse vaikuttaa siihen, millainen meidän tai toisten ihmisten sydämen tila tai maaperä on? Emme ilman Pyhää Henkeä. Pyhä Henki onkin olennainen Jumalan persoona. Vain hän voi pehmittää sydämemme ja herkistää meidät kuulemaan Jumalan puhetta ja näkemään Jeesuksen. 

Ystävän tai muun lähimmäisen välinpitämättömyys tai Jeesus-kielteisyys ovat meille uskoville hälytysmerkki, joka kutsuu rukoilemaan hänen puolestaan ja siunaamaan ja auttamaan häntä eri tavoin. 

Lamput esiin. Jeesus vertaa Jumalan sanan kuulemista ja uskoa lamppuun. Lamppu tulee laittaa lampun jalkaan, jotta sen valo valaisee koko huoneen ja talon. Lamppua ei ole mitään järkeä piilottaa astian tai vuoteen alle. Niin luonnollista tulisi meidänkin elämämme uskovaisina olla. Kun on hyvää saanut, sitä on luonnollista jakaa eteenpäin.

Jeesus on valon lähde, aurinko (tässä vertauksessa lamppu), ja me olemme kuu (tässä vertauksessa talon asukas), joka heijastaa Jeesus-valoa. 

Miten lampun sitten saa lampunjalkaan? Asia on yksinkertaisempi kuin monimutkaisessa mielessäni luulenkaan: kääntämällä kasvot meitä rakastavan Jumalan puoleen. Sitä voi harjoittaa ja tuleekin harjoittaa myös tietoisesti. 

Mitä jos tänäänkin olemme hänen edessään hetken ja odotamme häntä (”lähestykää häntä, niin hän lähestyy teitä”), ravitsemme itseämme Jumalan sanalla (Raamatun luku ja Raamatun opetusten kuunteleminen), pyydämme apua Jumalalta ja kiitämme häntä (rukous). Ja kokoonnumme yhteen ja ylistämme Jumalaa (seurakuntaan ja jumalanpalveluksiin osallistuminen).

Kuustakin vain  auringon puoli on valoisa. Sen vuoksi kääntyminen auringon puoleen on niin valaisevaa. 🙂

Heli