Tekijä: Mika

2. Kun. 1

1. Kor. 10

2 Kun 1

Elia on Vt:n puolella yksi suurista hahmoista. Hänellä oli rohkeutta tuoda Jumalan sana jopa kuninkaille. Ei voi kuin ihmetellä Elian rohkeutta lähteä matkaan viemään sanaa, jossa kuningas saa kuulla Jumalan tuomiosta käännyttyään epäjumalien puoleen. Elia oli toisaalta samanlainen ihminen kuin mekin, Jaakob 5:17. Tämä puoli Eliasta tuli esille viime viikolla luetuista luvuista sen jälkeen, kun Elia voitti Baalin profeetat. Hän pelkäsi ja masentui Karmel-vuoren tapahtumien jälkeen. Hän voitti Baalin profeetat, mutta säikähti Isebelin uhkauksia, 1 Kun 18-19. Siinä tilanteessa Elian piti syödä hyvin ja levätä. Kun Elia sai levätä, niin Jumala kohtasi hänet Horebilla. Elian elämässä näkyy periaatteita, jotka ovat tärkeitä myös meille: työn ja levon vuorottelu sekä tarve olla lähellä Jumalaa. 

1 Kor 10

Luvusta kahdeksan alkanut opetus epäjumalille uhratusta lihasta jatkuu itse asiassa tässäkin luvussa. Paavali ottaa esille sen, että mitään toisia jumalia (epäjumalia) ei itse asiassa ole edes olemassa. Sen sijaan epäjumalien taustalla vaikuttavat pahat henget. Kristittyinä emme saa sekaantua niiden kanssa. Korinttilaiset eivät saaneet osallistua epäjumalille uhraamiseen. Sen sijaan niistä myyntiin tullutta lihaa sai syödä. Muistaen kuitenkin huomioida ne, joille tämä oli vaikea asia. 

Tässä luvussa viitataan israelilaisten vaellukseen Egyptistä luvattuun maahan. Kansa luopui Jumalasta ja lopulta alkuperäisistä lähtijöistä vain Joosua ja Kaleb pääsivät luvattuun maahan. Tästä seuraa tärkeä opetus: joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu. 

Paavali kertoo varsin suoraan, että monet jäivät matkalle kapinoituaan Jumalaa vastaan. Kohtaamme matkalla koetuksia ja kiusauksia, mutta Jumala auttaa meitä niissä, 10:13.  Paavali varoittaa myös siitä, että emme alkaisi nurista ja epäillä Jumalan halua auttaa, 10:9-10. Jumalaan voi aina luottaa. Itse asiassa israelilaiset saivat kaiken tarvitsevansa 40 vuoden aikana vaikeissa olosuhteissa erämaassa. Jumala johdatti heitä pilvipatsaassa ja öisin tulipatsaassa. He saivat mannaa joka aamu kunkin päivän tarpeisiin. Jumala varjeli heitä kuin silmäteräänsä, 5 Moos 32:10. Silti monet kyseenalaistivat Jumalan huolenpidon.

Mika

1. Kun. 22

1. Kor. 9

1 Kun 22

Ahabin aikana useimmat ns. profeetat olivat jollain tavalla kuninkaan hyppysissä, he profetoivat vain kuninkaalle mieleisiä asioita. Juudan kuningas Josafat oli Jumalalle kuuliainen ja ymmärsi profeettojen olevan väärässä. Miikalla oli sana Jumalalta, mutta kuningas Ahab ei halunnut kuulla sitä. Hän laitatti Miikan vankilaan ja lähti sotimaan vastoin Miikan antamaa sanaa. Ja niinhän siinä tilanteessa kävi, että Miikan sanat toteutuivat ja Ahab kuoli sodassa saamaansa osumaan. 

Ahabin ajan profeettojen tilanne muistuttaa meitä siitä, että seurakunnan tai kirkon ei pidä mielistellä ketään, ei edes maallista valtaa. Jos haluamme olla kaikille mieliksi, niin saatamme unohtaa sen tehtävän, jonka olemme Jumalalta saaneet. Me kunnioitamme esivaltaa, mutta olemme lopulta kuuliaisia vain Jumalalle. 

1 Kor 9

Tämä luku näyttäisi olevan jonkinlainen jatko edellisen luvun teemalle epäjumalille uhratun lihan syömisestä. Paavali oli luopunut oikeuksistaan elantoon apostolina toimiessaan. Hänelle olisi kuulunut seurakunnan puolelta elanto, mutta hän ei käyttänyt sitä hyväkseen. Paavali teki näin, jotta ei olisi esteenä evankeliumin etenemiselle. Tässä hän tekee itsestään esimerkin siihen, että joittenkin korinttilaisten olisi parempi rakkauden tähden kieltäytyä syömästä epäjumalille uhrattua lihaa. Näitten ihmisten käyttäytyminen oli saattanut heikompia kristittyjä ahdinkoon.

Paavali tuo samalla esille oman asemansa apostolina. Hän ei kuulunut 12 opetuslapsen joukkoon ja se saattoi olla syynä sille, että jotkut saattoivat Paavalin arvovallan kyseenalaiseksi. Paavali oli saanut apostolin tehtävän suoraan Jeesukselta. Hänen kutsunsa oli niin vahva, että se kesti alituiset vastoinkäymiset. 

Mika

1. Kun. 21

1. Kor. 8

1 Kun 21

Ahabin luonteen heikkous tuli ilmi siinä, miten hän antoi vaimonsa Isebelin toimia Nabotin tapauksessa. Ahab ei vastustanut Isebelin juonia millään tavalla, vaan oli Nabotin kuoleman jälkeen menossa hankkimaan Nabotin viinitarhaa itselleen. Jumala näki kaiken ja antoi Elialle tehtävän viedä tuomion sanoma Ahabille.

Ahab kuitenkin nöyrtyi ymmärrettyään tehneensä väärin. Jumalan armo näkyi siinä, että Ahabin tekojen seuraukset pantiin toimeen vasta Ahabin kuoltua. Näitten tapahtumien keskellä mieleeni tuli Daavidin psalmi 51. Daavid oli tehnyt syntiä ja hän rukoili anteeksiantoa. Daavid pyysi, että Jumala puhdistaisi hänen sydämensä ja antaisi uudelleen pelastuksen riemun. Daavidin sanoissa on jo nähtävissä se, mitä Jumala teki Jeesuksessa. Voimme saada kaikki anteeksi, aloittaa puhtaalta pöydältä. Kokea Jumalan läheisyyttä ja osallisuuden Pyhästä Hengestä.

1 Kor 8

Ensimmäisillä kristityillä oli monia käytännöllisiä kysymyksiä ratkaistavanaan. Tässä luvussa Paavali käsittelee syömiseen liittyvää kysymystä. Tuohon aikaan ongelmia syntyi siitä, että myytävä liha oli usein peräisin epäjumalille uhratusta eläimestä. Paavalin ohjeen voisi tiivistää siihen, että kristitty voi syödä kaikkea. Ruoka ei vie meitä lähemmäs Jumalaa tai hänestä poispäin. Olen usein palannut Markus 7:19 sanoihin: “Näin Jeesus teki selväksi, että kaikki ruoka on puhdasta.” 

On kuitenkin tärkeää huomioida ne kristityt, jotka kamppailevat näissä asioissa. Paavali kirjoitti siitä, että kyseisessä asiassa vahvemmilla olevien kristittyjen ei pitäisi aiheuttaa toiminnallaan ongelmia niille, jotka kamppailevat asian kanssa. Otan yhden käytännön esimerkin nykyajalta. Keskellämme voi olla kristittyjä, joilla on takanaan alkoholiongelma. Tai alkoholi on ollut ongelma heidän lähipiirissään. Näille ihmisille suhtautuminen alkoholiin voi olla kipeä asia, se herättää vaikeita muistoja tai alkoholin pienikin käyttö voi johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen. Niiden, joille alkoholin käyttöön ei liity mitään vastaavia ongelmia, on tarpeen huomioida kipeämmässä asemassa olevat. 

Mika