Ps. 88, Room. 2

Ps. 88

Psalmi 88 – Raamattu 2028 (UT2020, VT2024–2028) – Piplia

Room. 2

Room. – Kirje roomalaisille 2- Raamattu 2028 (UT2020, VT2024–2028) – Piplia

Tälle päivälle pohdinta: löydätkö “punaisen langan” uuden testamentin ja vanhan testamentin lukujen välillä?

“Jumalan hyvyys ohjaa sinua muuttamaan elämäsi suunnan” 

Yllä lause jonka parissa haluaa viettää hetken jos toisenkin. Oman elämäni suunta on muuttunut useita kertoja varsin merkittävästi eri elämänvaiheissa. Jos Jumalan hyvyys ei olisi johtanut, niin omilla kyvyillä olisi elämän suunta mennyt merkittävästi heikompaan/huonompaan suuntaan. 

Tunnistatko sinä hetkiä jossa Jumalan hyvyys on muuttanut elämäsi suuntaa? 

Tomppa

Ps. 87, Room. 1

Ps. 87

Psalmi 87 – Raamattu 2028 (UT2020, VT2024–2028) – Piplia

Room. 1

Room. – Kirje roomalaisille 1 – Raamattu 2028 (UT2020, VT2024–2028) – Piplia

Olikohan Korahilaisilla oma “new wine” jossa he hoilasivat psalmia 87? En tiedä mutta ajatus siitä hymyilyttää.

Tänään aloitetaan raamattu alusta. Kirje roomalaisille pitäisi mielestäni olla raamatussa ensimmäisenä. Kun aloitin alfa-kurssilla lukemaan raamattua ensimmäistä kertaa omasta kiinnostuksesta 🙂 , niin jokainen yritys alkuun jotenkin tukahtui. Luin raamattua vähän alusta, hieman psalmeja ja sananlaskuja ja useampaa raamatun kirjaa, mutta otetta en meinannut saada. 

Kunnes löysin kirjeen roomalaisille. Jotain se lukemisen aikaa tapahtui. Roomalaiskirje vastasi niihin asioihin joita olin uskovan elämäni alkumetreillä ihmetellyt. Ja sen myötä muiden raamatun kirjojen sisältö alkoi aukeamaan ja kiinnostamaan. 

Myöhemmin olen kuullut että roomalaiskirjettä titulerataan myös pienoisraamatuksi. Omien kokemuksieni perusteella olen samaa mieltä.

Tomppa

Ps. 86, Mark. 16

Ps. 86

Psalmi 86 – Raamattu 2028 (UT2020, VT2024–2028) – Piplia

Mark. 16

Mark. – Markus 16 – Raamattu 2028 (UT2020, VT2024–2028) – Piplia

Toivoa. Tuo sana kuvastaa minusta tämän päivän molempia raamatunkohtia. 

Psalmin kirjoittajan asenteesta voidaan ottaa oppia.

Markuksen evankeliumissa on kaksi erilaista loppua. Hyvin inhimillistä jos ajattelee millaisen päätöksen tämä evankeliumi olisi saanut jos kumpikaan noista lopuista ei olisi mukana. Jäisi ilmaan että kertoivatko naiset kenellekään, edes opetuslapsille vai eivät.
Se mitä haudalla tapahtui antoi toivoa, mutta oli myös niin “outoa” että se järkytti ja pelotti haudalla käyneitä. 

Jumalan kohtaaminen voi olla todella voimallinen kokemus. Jopa niin voimallinen, että siitä ei uskalla puhua edes lähimmilleen, kuten tämän päivän uuden testamentin luvussa.

Mutta jollei puhu Jumalasta ja Hänen kohtaamisestaan, niin miten kukaan voi oppia tuntemaan Jumalaa?
Siksi toivon lisäksi tarvitsemme rohkeutta. Se mitä Jumala on tehnyt minulle tai sinulle voi hyvinkin olla sellaista mitä jonkun pitää kuulla.

Tomppa