Tekijä: Topi Viitasalo

2. Moos. 35

2. Piet. 3

”Jokainen, joka haluaa antaa, tuokoon Herralle…” (2. Moos. 35:5) Ja sitten aletaan luetella mitä kaikkea voi tuoda pyhäkköteltan, Jumalan kohtaamisen paikan, valmistamiseksi. Jotkut antavat materiaa ja jotkut kantavat kortensa kekoon talkootöinä.

Meillä on sama kutsu, rakentaa Jumalan kohtaamisen paikkaa sillä, mitä meillä on. Pakko ei ole, mutta mahdollisuutta tarjotaan: ”joka haluaa antaa”. Minusta tästä luvusta huokuu sellainen Jumalan kunniaksi yhdessä tekemisen talkoohenki ja ilo. Tehdään yhdessä jotain tärkeää ja se motivoi antamaan ja tekemään. Kyseessä on arvokas ja kunniallinen yhteisprojekti ja yhdessä on kiva tehdä. ”Kun kokoonnutte yhteen, jokaisella on jotakin annettavaa…” (1. Kor. 14:26)

Ainakin itse koen New Winessa ja KohtaamisPaikassa tätä ja olen valtavan kiitollinen, että saan elää tämän keskellä. Rukoilen, että tämä saa levitä.

Topi

2. Moos. 34

2. Piet. 2

Jumala on muuttumaton läpi Raamatun: anteeksiantava, täynnä armoa ja totuutta, kiivas, pyhä…. Jumala kutsuu seuraamaan itseään sekä elämään hänen tahdossaan ja häntä kuunnellen.

Olisihan helpottavaa, jos voisi sokeasti luottaa ja nojautua johonkuhun hengelliseen auktoriteettiin. Ei tarvitsisi itse miettiä. Meitä kuitenkin varoitetaan vääristä opettajista, jotka lähtevät viemään Jumalan tahdosta vinoon. Läpi Raamatun on nähtävissä Jumalan kansan taipumus mukautua ja valua vallitsevaan kulttuuriin silloinkin, kun se johtaa pois Jumalan luota.

Luterilaisten yhdessä tunnustuskirjassa Augsburgin tunnustuksen XVIII artiklassa sanotaan: ”Katolisillekaan piispoille ei pidä antaa periksi, jos he erehtyvät ja opettavat mielipiteitä, jotka ovat ohjeellisen Jumalan sanan vastaisia.”

Emme siis voi luottaa aina hengellisiin johtajiinkaan. Olivat he missä asemassa tahansa. Siksi tulee olla hereillä ja kuunnella Jumalaa.

Tämä ei ole kuitenkaan kiilusilmäistä harhaoppien metsästystä. Keskitytään mielummin hyvän Jumalan tuntemiseen Hänen Sanansa ja Pyhän Hengen ohjauksen kautta. Kun opimme tuntemaan hyvän paimenen äänen tiedämme, mitä ääntä seurata. Tunnistamme silloin, mikä poikkeaa tuosta äänestä ja emme seuraa.

”Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se mikä on hyvää.” (1. Tess. 5:21)

Topi

2. Moos. 33

2. Piet. 1

Mooses oli hyvin läheinen Jumalan kanssa. Hän ei suostunut tinkimään Jumalan läsnäolosta: ”Älä vie meitä täältä pois, ellet itse kulje kanssamme” (2. Moos. 33:15). Mooses riippui Jumalassa kiinni, vaikka Jumalan antama tehtävä tuntui välillä liian haastavalta.

Joosua oli samanlainen. Hän vaali elämässään Jumalan läheisyyttä. Hän ei poistunut Jumalan läsnäolon paikasta, ilmestysmajasta (kts. 2. Moos. 33:11). Tulee sellainen mielikuva, että Jumala valmisteli Joosuaa tulevaan tehtäväänsä Mooseksen seuraajana, kansan johtajana. Joosua oli latautumassa ja varustautumassa tehtäväänsä Jumalan läsnäolossa. Hän oppi tuntemaan Jumalaa. Tärkeintä hänen tulevassa tehtävässään ei olisi inhimilliset johtajan kyvyt, vaan Jumalan läheisyys. Jumala vakuutti läsnäolostaan Joosuaa vielä hänen tehtävän alussa: ”’Ole rohkea ja luja, älä pelkää äläkä lannistu. Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi kaikilla teilläsi.'” (Joos. 1:9)

Kansa seurasi telttojensa ovelta, kun Mooses meni Jumalan läsnäolon paikkaan (kts. 2. Moos. 33:8). Nyt uudessa liitossa, Jeesuksessa, meille kaikille on auennut tie Jumalan läsnäoloon.

”meillä on siis täysi oikeus astua sisälle kaikkeinpyhimpään, koska Jeesus on uhrannut verensä” (Hepr. 10:19)

Hänen tuntemisensa ja voimansa ei varusta vain tiettyjä, vaan meidät kaikki.

”Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken, mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon. Olemmehan päässeet tuntemaan hänet, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja voimallaan.” (2. Piet. 1:1)

Jospa tänään alkava New Wine -kesätapahtuma saisi olla tällainen Jumalan läheisyyden ja läsnäolon latautumispaikka meille. Nähdään illalla ilmestysmajas…, ei kun siis Himoksen teltassa.

Topi