Tekijä: Topi Viitasalo

Dan. 8

Jotenkin huvittava tilanne: Daniel saa sellaisen näyn, ettei varmasti tajunnut sitä ja pää on ihan pyörällä. Joku huomaa tilanteen ja huikkaa Gabrielille, että selitäppä tämä näky nyt tuolle (jae 16). Gabriel selittää, Daniel nukahtaa, Gabriel nostaa Danielin ylös: Katso nyt! No eipä tämä auttanut. Ei Daniel lopultakaan ymmärtänyt näkyä (jae 27). Kuitenkin se säilytettiin kaukaista aikaa varten.

Hengelliset kokemukset, näyt, rukoustaistelut ja palvelutehtävät voivat olla siinä määrin raskaita, että ne ottavat ihan fysiikan päälle (jae 27). Tämä on syytä ottaa huomioon, jos toimii hengellisissä palvelutehtävissä. Niistä palautumiseen voi joskus tarvita aikaa.

Apt. 25

Jos ajattelen itseni Paavalin housuihin, niin olisi kyllä aika kuumottava tilanne. Uskonnollinen johto haluaa tapaa ja pitää puolustautua korkeimmissa oikeusasteissa.

“Mutta minulle on yhdentekevää, ryhdyttekö te tai jokin ihmisten tuomioistuin minua tutkimaan. En itsekään ryhdy tutkimaan itseäni. Minulla ei ole mitään tunnollani, mutta ei minua vielä sen perusteella ole todettu syyttömäksi. Minun tuomarini on Herra.” (1. Kor. 4:3-4)

Jotenkin ihailtavaa tuo välinpitämättömyys ihmisten tuomioiden edessä. Kuolemantuomiokin on ok, jos sille löytyy perusteet (jae 11). Paavali luottaa Jumalaan.

Topi

Dan. 7

UT:n teksteissä Paavalia vastaan käydään oikeutta. Danielin kirjassa kerrotaan, miten lopulta “oikeus istuu tuomiolle” eli lopullinen oikeus tapahtuu.  Danielin kirjassa kerrotaan, miten Ihmisen Poika, eli Jeesus, saa vallan ja hänen valtakuntansa on iankaikkinen.

Myös me, korkeimman pyhät, saamme periä tuon valtakunnan (jae 18). ”Älä pelkää, pieni laumani. Teidän Isänne on päättänyt antaa teille valtakunnan.” (Luuk. 12:32)

Usein ajattelemme, että tulevassa lopullisessa Jumalan valtakunnassa sitten vaan lepuutetaan ja otetaan rennosti. Näyttää kuitenkin siltä, että meillä tulee olemaan jotain hommiakin.

Me olemme mukana jakamassa oikeutta. (jae 22) “Ettekö tiedä, että pyhät tulevat kerran olemaan maailman tuomareina?” (1. Kor. 6:2)

Olemme mukana hallitsemassa tässä valtakunnassa (jae 27). Hän on tehnyt meidät kuningaskunnaksi, kuninkaalliseksi papistoksi ja tulemme hallitsemaan maan päällä. (kts. mm. Room.5:17; 1.Piet.2:9; Ilm. 1:6; 5:10 ja 20:6). Jeesus lupaa opetuslapsilleen valtaistuimia ja hallintavaltaa. (Matt. 19:28) Talenttiverauksessa uskollinen palvelija palkitaan suuremmalla hallintavastuulla. (Luuk. 19:17)

Joskus meillä on taipumus vältellä vastuuta, mutta Jumalan valtakunnassa palkitaan suuremmalla vastuulla. Oletko sinä valmis tällaiseen palkkiosysteemiin?

Ajattelen, että yksi merkittävimmistä kristityn kasvun alueista on kasvaminen yhä suurempaan riippuvuuteen Jumalasta. Tämän kasvun kautta, Jumala voi palkita suuremmalla vastuulla. Silloin kunnia menee sinne, minne se kuuluu ja palkittava ei muserru vastuun alla, koska hän luottaa sen painon Jumalalle.

“En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta” (2. Kor. 3:5)

Apt. 24

Paavalista esitetään liioiteltuja, valheellisia ja väritettyjä syytöksiä. Kun joku halutaan tuomiolle, niin keinoja ei kaihdeta. Taustalla ei ole lopulta totuuden ja oikeuden etsiminen, vaan oman agendan edistäminen ja vihollisen mustamaalaaminen. Ikävä kyllä, tämä haiskahtaa aika pahasti myös meidän aikamme keskustelukulttuurilta. .

Näin toimittiin Jeesuksenkin kanssa.

“Ylipapit ja koko neuvosto etsivät Jeesusta vastaan väärää todistusta, jonka perusteella saisivat hänet surmatuksi.” (Matt. 26:59)

Tämä oli kymmenestä käskystä unohtunut: “Älä todista valheellisesti toista ihmistä vastaan.” (2. Moos. 20:16)

Ollaan me, Jumalan valtakunnan edustajat, tässä asiassa vastakulttuuri.

Topi

Dan. 6

Apt. 23

Sekä Danielia että Paavalia vastaan hierotaan salaliittoja, jotta heidät saataisiin päiviltä. Molempien kohdalla vaino nousi siitä, että he kiinnittivät luottamuksensa ja elämänsä elävään Jumalaan. Molemmissa tilanteissa maallinen johto tahtoi pelastaa nämä Jumalan miehet, mutta muut vastustivat. Lopulta Paavalin pelastaa roomalaisen komentajan väliintulo. Danielin pelastaa enkelien läsnäolo leijonien luolassa.

Paavalinkin tilanteeseen liittyy yliluonnollisia elementtejä. Kaiken myrskyn ja salajuonien keskellä Herra itse tuli ja rohkaisi Paavalia. Tämä oli varmasti merkittävä hetki. Hän sai vahvistuksen, että Jumala on hänen puolellaan ja pelastaa hänet. “Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan?” (Room. 8:31)

Paavalia vastustavat ryhmittymät, fariseukset ja saddukeukset, yrittivät yhdessätuumin saada myös Jeesuksen kiinni harhaopista ja valehtelusta ja vastustivat häntä ankarasti. Jeesus kehotti välttämään fariseusten ja saddukeusten hapatusta eli oppia (Matt. 16:12).

Saddukeukset edustivat sangen maallistunutta ja poliittisesti värittynyttä uskontoa ja valtaa, joka piti temppelipalvelusta tärkeänä, mutta ylösnousemus ja muut yliluonnolliset elementit kiellettiin.

Fariseukset taas edustivat uskonnollista ja lain noudattamista korostavaa valtaa, joka kyllä uskoi yliluonnolliseen, mutta torjui Jeesuksen ja hänen toimintansa.

Vaikka nämä ryhmittymät olivat monissa asioissa keskinäisissä kiistoissa, niin yhteinen vihollinen, Jeesus, yhdisti heitä.

Ehkä tänäkin päivänä Jeesusta ja hänen valtakuntaansa nousee vastustamaan poliittisia ja uskonnollisia valtoja, mutta seurataan me Jeesusta, vaikka joskus se aiheuttaisi vihaa, pilkkaa ja vainoa.

Löytyypä Raamatusta tällainenkin “ihana” lupaus: “Ja kaikki, jotka tahtovat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi.” (2. Tim. 3:12 33/38-käännös) Joten mahdollisen vainon ei tarvitse yllättää meitä. Uskon, että Herra ilmestyy sen keskellä rohkaisemaan, niin kuin hän ilmestyi Paavalillekin.

Topi