2. Aik. 24, 1. Tim. 6

2 Aik. 24

Pappi Jojada toimi pidäkkeenä kuningas Joaksen heikkoudelle ja pahuudelle. Jojada nosti Joaksessa esiin hyvyyttä ja Jumalan mielenmukaisia tekoja. Jojadan eläessä kakki meni hyvin, mutta kun tämä pidäke Jojadan kuoleman kautta poistui, Joaksen pahuus pääsi valloilleen.

Johtajat ovat tuulisilla paikoilla. Heihin pyritään vaikuttamaan monesta suunnasta ja monella tavalla. Tämä on ennen kaikkea hengellinen taistelu. Yksin jäävä johtaja on vaikutuksille altis. Johtajat ovat ihan tavallisia ihmisiä ja tarvitsevat pystyssä pysyäkseen rukousta ja tukea. Muuten tuuli vie tai kaataa. Mitä olisi tapahtunut, jos Joakselle olisi löytynyt Jojadan jälkeen uusi hyvä mentori?

1 Tim. 6

Paavalin kirjeet Timoteukselle tuntuvat todella ajankohtaisilta. Tämä ensimmäinen kirje ja toinen kirje myös. Nämä haastaa todella meitä länsimaisia kristittyjä.

Tänään jäi erityisesti mietityttämään nämä kohdat:
”Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri.” (Jae 10)
”Varoita niitä, jotka tässä maailmassa ovat rikkaita, etteivät he ylpeilisi eivätkä panisi toivoaan epävarmaan rikkauteen, vaan Jumalaan, joka antaa kaikkea runsain mitoin nautittavaksemme.” (Jae 17)

Raha ei ole paha (siitähän tuli runo 🙂 ). Rahanhimo, rikkaudesta ylpeily ja toivon laittaminen rikkauteen on paha.

Ajattelen helposti, että raha antaa meille kaikkea runsain mitoin nautittavaksemme. Ei, vaan Jumala antaa. Kirjoitin toissapäivänä näistä Jumalan hyvistä lahjoista nauttimisesta. Tämä on mielenkiintoinen vastakkainasettelu. Jumala antaa meille kaikkea runsain mitoin nautittavaksemme, tuo tyytyväisyyttä ja kaikkea hyvää. Rahanhimo taas tuottaa tuskaa, eksymistä pois uskosta, vahingollisia himoja ja lopulta syöksymistä tuhoon ja perikatoon.

Jeesus sanoo: ”Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” (Matt. 6:24)

Rukoilen, että en lankea rahanhimon ansaan ja joudu monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan (Paavalin käyttämiä sanoja), vaan nautin Jumalasta ja hänen hyvistä lahjoistaan.

”Ja suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.” (Jae 6)

Topi

2. Aik. 23, 1. Tim. 5

2 Aik. 23

”…veisaajat, jotka soittimillaan johtivat ylistyslaulua.” (2. Aik. 23:13 käännös:33/38)

Tuollahan on ylistyksen johtajia. Heitä tarvitsemme nykyäänkin seurakunnassa. Ylistyksen johtaminen on palvelupaikka, jonka tehtävänä on auttaa koko seurakuntaa ylistämään ja palvomaan Jeesusta. Joskus meidän seurakuntalaisten ylistyskoneistot on vähän ruosteessa, joten tämä ei ole aina mikään helppo palvelupaikka, mutta sitäkin tärkeämpi. Yksi syvimmistä kutsumuksistamme kristittyinä ja seurakuntana on ylistää Jumalaa.

Ylistyksen johtaja ei ole esiintymässä. Katseiden ei ole tarkoitus kääntyä ylistyksen johtajaan. Ylistyksen johtaja on aasi. Kansa ei huurraa ja huuda hoosianna aasille, vaan hänelle, jota aasi kantaa.

1 Tim. 5

Olin yhdessä elämänvaiheessa hetken töissä Kelassa. Tässä kohtaa kirjettä Paavali antaa ohjeita sen ajan etuuksien kriteereistä eli kenen vastuulla on huolehtia leskistä. Näin hyvinvointiyhteiskunnassa kasvaneelle on välillä vaikea muistaa ja hahmottaa, miten totaalisen erilainen sosiaaliturva raamatunajan yhteiskunnassa oli. Yhteiskunta ei pitänyt huolta, vaan turvan pohjana olivat suku, perhe, avioliitto ja muut liitot ihmisten ja sukujen ja kansojen välillä.

Israelin kansan laeissa ja uuden liiton seurakunnassa on nähtävissä tästä systeemistä poikkeavia ajatuksia: Jumala haluaa, että kaikista pidetään huolta. Siinä, että nykyään yhteiskunnassamme huolehditaan ja tuetaan tukea tarvitsevia, on siis paljon Jumalan valtakunnan arvojen mukaista. Tämä ei toki poista sitä, että etuuksia voidaan käyttää väärin. Tähän Paavalikin tahtoo tässä kohtaa kirjettä tuoda selkeyttä.

Siinä, että yhteiskunta hoitaa sosiaaliturvan, on kuitenkin nähtävissä lieveilmiö: Elämän arvoihin saattaa tulla ajatus, että minulla ei tarvitse huolehtia toisten auttamisesta, koska yhteiskuntahan hoitaa. Näin saattaa poistua myös yksi sukuja, perheitä ja avioliittoja ja ylipäätään ihmissuhteita koossa pitävä voima: Taloudellinen riippuvuus ei aja enää niin vahvasti panostamaan ihmissuhteisiin. Tässäkin voi toki nähdä sekä hyviä että huonoja puolia. Ei ihan simppeli asia ole tämä sosiaaliturva. Huom! Tämä ei ollut poliittinen kannanotto mihinkään suuntaan. Kunhan pyörittelin asiaa. 😀

Topi

2. Aik. 22, 1. Tim. 4

2 Aik. 22

Messiaan oli määrä syntyä Juudan sukulinjasta (2. Sam.7:12-16). Taas liippasi läheltä, että tämä sukulinja olisi katkennut. Koko Juudan kuningassuku tuhottiin – paitsi Jooas, joka laitettiin vuosiksi piiloon ja suku sai jatkua. Kun pelastushistoriaa lukee, niin aika monta kertaa vihollinen on yrittänyt saada sukulinjan katkeamaan, mutta aina se jälkeläinen livahtaa turvaan jostain välistä. Lopulta Jumalan lupaus toteutuu Jeesuksessa.

1 Tim. 4

Paavali moittii niitä, jotka ovat kieltäneet nauttimasta Jumalan luomista asioista. Usein uskonnollisuus saa tällaisia gnostilaisia piirteitä: Tämä luomakunta ja materia on pahaa ja vain korkeampi hengellinen todellisuus on hyvää. Vaikka elämmekin langenneessa maailmassa, niin Raamattu ei opeta näin.

Luomisessa Jumala sanoi luomakunnan eri osa-alueista hyviksi. Lankeemuksessa pahuus luikerteli hyvään luomakuntaan ja se meni monella tavalla rikki. Tämä vääristi ja veti vinoon Jumalan luomia hyviä asioita. Kuitenkin itse luomistyö on hyvä.

”Kaikki, minkä Jumala on luonut, on hyvää, eikä siitä tarvitse hylätä mitään, kun se otetaan kiittäen vastaan. Jumalan sana ja rukous pyhittävät sen.” (1. Tim. 4:4-5)

Mitä tarkoittaa ”Jumalan sana ja rukous pyhittävät sen”?

Koska elämme vinoon menneessä langenneessa maailmassa, tarvitsemme välineet, joiden avulla voimme tarkastella, mikä on minkäkin luodun asian alkuperäinen hyvä tarkoitus ja käyttötapa. Näinä kalibroinnin välineinä toimii Jumalan sana ja rukous. Voisiko ”pyhittäminen” tarkoittaa juuri tätä  vinosta  suoraksi oikaisevaa Jumalan työtä meissä. Kun peilaamme elämäämme Raamatun kanssa rukoillen, voi Pyhä Henki suoristaa (pyhittää) elämäämme siihen alkuperäiseen hyvään tarkoitukseen. Jos taas meillä ei ole näitä välineitä käytössämme, alamme automaattisesti mennä vinoon.

Jeesus tuli lunastamaan ja korjaamaan sen, mikä lankeemuksessa meni rikki ja vinoon. Voimme hänen kanssaan kiittäen nauttia Jumalan hyvistä luomistöistä.

Topi