Joos. 12, 1 Kor. 16

Joos. 12

1 Kor. 16

Luvun alussa puhutaan keräyksestä pyhiä varten. Mietin, että tunsivatko nämä omastaan antavat edes heidät joille keräystä tehtiin.

Tuohon aikaan ei ollut nykyaikaisia kulkuneuvoja tai tietoliikennevälineitä. Ihmiset ja heidän tuttavapiirinsä oli paljon nykyistä enemmän sidottu fyysiseen paikkaan. Myös taloudelliset mahdollisuudet olivat varmasti keskimäärin rajallisemmat kuin meillä keskimäärin.

Kuitenkin kirjeestä välittyy laaja yhteisöllinen meininki. Keräystä tehdään tarvitseville ja terveisiä välitetään kaupungista toiseen. Oliko Pyhän Hengen luoma yhteys niin vahvaa, että vastuuta ja yhteyttä koettiin jopa tuntemattomien ja etäisten Jeesuksen omien kanssa.

Minua haastaa tämä ajatus. Niin helposti yhteydessä ja antamisessa pyörin vain ”omissa piireissä”. Toki kapasiteetti näissäkin asioissa on rajallinen, mutta miten voisin nähdä etäisemmän ja jopa tuntemattoman sisaren ja veljen Jumalan perheessä rakkaana ja tärkeänä.

Topi

Joos. 11, 1 Kor. 15

Joos. 11

Ilmeisesti kaupungeilla olisi ollut mahdollisuus välttyä sodalta ja tehdä rauha israelilaisten kanssa, mutta kaupungit eivät tähän suostuneet. He valitsivat sodan. Jos ymmärrän oikein, niin Jumala ikäänkuin sinetöi tämän heidän valintansa kovettamalla heidän sydämensä. (Jakeet 19-20)

Saman tyyppinen tilanne oli faraon kanssa, kun israelilaiset halusivat lähteä Egyptistä. Jumala tarjosi Mooseksen ja Aaronin kautta faraolle toistuvasti mahdollisuutta tehdä oikein, mutta Farao ei kääntynyt ja siksi Jumala paadutti jo valmiiksi paatuneen Faraon sydämen. (2.Moos.6-)

Tämän kautta Jumala osoitti pyhyytensä, voimansa ja tuomion vääryyttä vastaan.

Tässä hiertää kysymys, miksi Jumala, joka tahtoo että kaikki ihmiset pelastuisivat, paaduttaa tai kovettaa jonkun sydämen. Ehkä Jumala ikäänkuin nopeutti tätä kautta jo väistämättömän tuomion toteutumista, jotta vääryys poistuu nopeammin ja hänen hyvät suunnitelmansa voivat toteutua.

1 Kor. 15

Ajatuksia jakeesta 10: Jeesus on pelastanut meidät ja ansainnut meille täydellisen anteeksiannon. Jumalan armo ei kuitenkaan jää tähän. Se on myös voima, joka laittaa liikkeelle ja alkaa tehdä työtä meissä ja meidän kauttamme.

Paavali on tehnyt paljon työtä. Hän selittää: ”en tosin minä itse, vaan Jumalan armo, joka on ollut voimani.” Tämä lienee Pyhän Hengen toimintaa, joka näyttäytyy armona. Onhan hän Jeesuksen Henki, joka on täynnä armoa ja totuutta. Paavali siis tekee työtä, mutta ei kuitenkaan tee, vaan armo/Kristus/Pyhä Henki hänessä toimii.

Tämä on mahdollista vain siksi, että Jeesus todella kuoli ja nousi kuolleista. Muuten koko kristinusko on turhaa ja eikä toimi nyt eikä ikuisuus kysymyksissä.

Topi

Joos. 10, 1 Kor. 14

Joos. 10

Israelin voittoja perusteltiin sillä, että ”Herra, Israelin Jumala, soti kansansa puolesta” (Jae 42). Käsittääkseni näissä sodissa ei ollut kyse ensisijaisesti inhimillisen voiman mittelöistä, vaan taustalla oli ajatus siitä, minkä kansan Jumala on vahvin. Ei israelilaiset silti vain peukaloitaan pyöritelleet ja odottaneet, että Jumala hoitaa homman. He olivat aktiivisesti mukana taistelussa.

Vähän aiemmin, kun israelilaiset kulkivat Kaislameren poikki, niin kansan aktiivisuutta ei juuri tarvittu. Toki Mooses joutui nostamaan käden, että meri halkesi. Mooses sanoi tuossa tilanteessa: ”Herra sotii teidän puolestanne, olkaa te hiljaa!” (2. Moos. 14:14)

Joskus elämän taisteluissa Jumala kutsuu vain lepäämään ja odottamaan, että hän hoitaa homman. Joskus taas toimimme aktiivisesti ja silti voimme nojata siihen, että Jumala sotii meidän puolestamme.

1 Kor. 14

Vanhan testamentin puolella Israel kävi konkreettisia sotia ja valloitti konkreettisia maa-alueita Jumalalle. Uudessa liitossa meitä ei kutsuta enää tähän. Meitä kutsutaan levittämään Jumalan valtakunnan aluetta eli Jeesus kuninkaan hallinta-aluetta. Tähänkin liittyy hengellistä taistelua. Se, kenen Jumala on vahvin ja voittaja, on kuitenkin jo selvillä. Taistelu hallinta-alueen laajenemisesta käydään ennen kaikkea ihmisten sydämissä: Suostutko Jeesuksen pelastettavaksi ja siihen, että hän on sinun kuninkaasi? Luovutko muista hallitsijoista elämässäsi ja annat hyvän Jumalan hallita?

Armolahjat ovat työkaluja Jumalan valtakunnan eteen päin viemiseen ja seurakunnan rakentamiseen. Niiden kautta Jumala olemus ja hallintavalta tulee konkreettisesti esille. Armolahjat murskaavat lempeästi sydämen edessä olevia muureja, jotta Jumalan rakkaus voi päästä läpi ja näin Jumalan valtakunta leviää.

Sekä Vanhan että uuden testamentin taisteluissa oli sama loppupäätelmä: ”Jumala on todella teidän keskuudessanne.” (Jae 14)

Topi