Kategoria: Luemme Raamattua

1. Kun. 1

Uusi Israelin kuningas esitellään edellisen luvun lopussa. Ansioluettelo ei ole kovin mairitteleva. Ahasja nimittäin teki sitä, mikä oli väärää Herran silmissä. Hän palveli ja kumarsi Baalia. Näin hän vihastutti Herran, Israelin Jumalan, aivan samoin kuin hänen isänsä oli tehnyt. Nyt oikeastaan ainut asia, mitä jatkossa voi seurata, on se, miten Jumalan tuomio toteutui hänen elämässään. Vai tuleeko sittenkin parannus ja nöyrtyminen Jumalan edessä?

Ahasjalle sattui tapaturma ja hän loukkaantui pahasti. Hän lähetti kyselemään mahdollista toipumistaan epäjumalilta. Enkeli lähetti heti Elian julistamaan Ahasjalle kuolemantuomion, eikä hän ei enää noussut vuoteeltaan. Sitä ennen kuningas lähetti sotilasosastoja (50 miestä) hakemaan Eliaa väkivalloin. Kaksi ensimmäistä osastoa suhtautuivat profeettaan epäkunnioittavasti, ja taivaasta lankeava tuli tuhosi ne. Kolmas päällikkö sen sijaan nöyrtyi Jumalan miehen edessä, osoitti kunnioitusta ja sai armon. Olinpa niin iloinen, kun armo löytyi tästäkin luvusta!

Joh. 20

“Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden” (31). 

Jeesuksen ylösnousemuksen perusteita ja todistuksia löytyy luvusta runsaasti. Tyhjän haudan näkeminen sai Marian, Pietarin ja Johanneksen ihmetyksen valtaan. Missä on Jeesus? Hauta oli tyhjä, ja Jeesuksesta oli jäljellä ainoastaan käärinliinat. Ihmeen vahvistukseksi enkelitkin oli laitettu liikkeelle ja sitten Maria saa kohdata Jeesuksen elävänä henkilökohtaisesti:” Maria.” “Rabbuuni!”  ja saa tehtävän mennä kertomaan viestin veljille: “Minä olen nähnyt Herran!” Pian opetuslasten pelko Jeesuksen kadottamisesta vaihtuu jälleennäkemisen iloon:” Rauha teille”. Rauha teille!” Jeesus antaa opetuslapsilleen tehtävän:”Joille te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi” (23). Tehtävää tehdään Pyhän Hengen voimassa ja viisaudessa.

Ylösnousseen kohtaaminen oli tyhjän haudan jälkeen tärkeä uskon vahvistus opetuslapsille. Jeesus teki myös monia muitakin tunnustekoja opetuslasten nähden, vakuuttaen heitä siitä, että hän elää nyt kuoleman jälkeen, ja varmistaakseen sen, että  opetuslapset lähtevät liikkeelle kertomaan Jeesuksesta. Heillä olikin nyt monta tarinaa kerrottavanaan ylösnousseesta Jeesuksesta! “Me näimme Herran!” “Minun Herrani ja Jumalani”! 

Mitä ylösnousseen Jeesuksen kohtaaminen saa meissä aikaan? Jeesusta etsittiin ensin hiki hatussa ja juoksujalkaa, ja kohta oltiin koolla suljettujen ovien takana. Toivottavasti Jeesus saa kohdata meistä jokaista niin, että epäusko vaihtuu uskoon ja iloon ja aktivoi vastarakkauteen lähimmäistä ja Jumalaa kohtaan!

Juha

1. Kun. 22

Edellisestä luvusta oli kulunut  jo kolme rauhan vuotta. Sitten toimettomuus alkoi ahdistaa ja haluttiin tehdä jotain muuta kuin istua vaan kädet ristissä. Jospa se olisikin tarkoittanut rukoilemista, mutta ei tarkoittanut. Ei tainnut olla sotajoukoilla mitään järkevää tekemistä, ja niinpä kuninkaat alkoivat valmistella sotaretkeä. Näennäisesti kysyttiin myös Herran mielipidettä asiaan, mutta se päättyi oikean profeetan, Miikan laittamisella vankilaan. 

Siitä alkoi Israelin kuningas Ahabin alamäki. Edellisen luvun lopussa saatiin lukea, miten Ahab nöyrtyi ja sai armon. Katumus ei ollut pitkäikäinen, vaan Ahab palaa vanhoille teilleen ja tekee useita munauksia, jotka koituivat hänen tuhoksi. Hän päätti olla etsimättä aidosti Jumalan tahtoa, ympäröi itsensä samanmielisillä ihmisillä eikä kuunnellut profeetta Miikaa. Itse kuningas yritti välttää kohtaloaan valepukuisena, mutta epäonnistui siinäkin ja Jumalan tuomio toteutui.

Joh. 19

Nyt Jeesus oli Pilatuksen käsissä, joka yritti saada Jeesuksen vapautetuksi. Ehkä hän siksi rankaisi Jeesusta ruoskinnalla ja pilkalla, mutta turhaan. Pilatus joutui kamppailemaan omantuntonsa ja poliittisen paineen välillä. Asiaa ei yhtään helpottanut se, että Jeesus muistutti Pilatusta siitä, ettei tällä olisi mitään valtaa, ellei sitä olisi annettu ”ylhäältä”. Kaikkivaltiaalla Jumalalla on todellinen valta silloinkin, kun pahuus näyttää voittavan. Kansa painosti Pilatusta entistä enemmän ja uhkaili keisarilla, jos tämä ei taivu. Nyt vasta Pilatus kuuli todellisen syytöksen:” Meillä on lakimme, ja lain mukaan hän on ansainnut kuoleman, koska hän väittää olevansa Jumalan Poika” (7). “Silloin Pilatus heidän vaatimuksestaan luovutti Jeesuksen ristiinnauttavaksi” (16).

Sitten historian suurin oikeusmurha etenee Jumalan suunnitelman mukaan. Vt:n profetiat Messiaasta toteutuivat ja lopulta kuultiin Jeesuksen viimeiset sanat:” Se on täytetty!” Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä (30). Näin Jeesus täytti elämällään ja kuolemallaan Vanhan testamentin ennustukset ja Jumalan pelastussuunnitelman. Jumalan Karitsa otti pois maailman synnit ja näin velka oli maksettu. Hienoa, että Jeesuksen “salaiset” opetuslapset Joosef ja Nikodeemus rohkaistuivat tekemään viimeisen palveluksen mestarilleen haudaten hänet juutalaiset tavan mukaan. 

Itse jäin miettimään, miten tämä tuttu kuvaus maailman tärkeimmästä tapahtumasta niin usein ja helposti lipuu silmieni edessä ohi ja elämä jatkuu arkisesti ilman sen suurempaa ihmetystä. Se ei oikein tavoita edes järjen tasolla sitä, mitä se minulle oikeasti tarkoittaa, kuten esimerkiksi “Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa” (Gal 2:20), ja “Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?” (Joh.11:26). Martan tavoin haluan tunnustaa uskoni ja vastaan: “Uskon Herra!” 

Kiitos Jeesus, halleluja!

Juha

1. Kun. 21

Naabotin viinitarha kertoo vallankäyttäjien vääryydestä ja ahneudesta. Viinitarha oli saatava hinnalla millä hyvällä, eikä siihen muu sitten riittänyt kuin sen omistajan tappaminen. Oli varmaan hienoa kasvattaa vihanneksia uudessa kasvimaassa kun omatunto syytti ja muistutti tapahtuneesta vääryydestä. Myös kaikkitietävä Jumala puuttui asiaan ja lähetti Elian tuomitsemaan Ahabin. Ahabin ja Iisebelin toiminta johti heidän sukukunnan tuhoon, mikä kertonee siitä, että jokainen joutuu vastuuseen teoistaan oikeudenmukaisen Jumalan edessä. 

Onhan luvussa myös armonpilkahdus. Ahab nöyrtyi kuultuaan tuomion, jonka merkiksi hän repäisi vaatteensa ja pani  säkkikankaan paljaalle iholleen. Hän myös paastosi ja nukkui pelkkä säkkikangas yllään ja kulki pää painuksissa. Tämän asennemuutoksen huomattuaan Jumala lykkäsi rangaistusta.

Joh. 18

Rukouksen jälkeen lähdettiin liikkeelle. Jeesus oli valmis vapaaehtoisesti juomaan sen maljan, joka häntä odotti. Hän paljasti itsensä sotilaille ja he panivat Jeesuksen köysiin ja veivät Jeesusta ympäri Jerusalemia etsien sopivaa vallanpitäjää, joka voisi tuomita Jeesuksen kuolemaan. (Ylipappi Hannas, ylipappi Kaifas ja maaherra Pilatus). Kiertue päättyy Pilatuksen palatsiin, jossa Jeesus kertoi olevansa kuningas, jonka kuninkuus ei ole tästä maailmasta. Jeesus myös kertoi tulleensa maailmaan todistamaan totuuden puolesta. “Mitä on totuus?”  kysyi Pilatus. Vastauksena Pilatukselle tuli mieleen pari lukua aiemmin oleva selostus Totuuden Hengestä, joka tulee ja paljastaa, että maailma on väärässä, hän paljastaa, mitä on synti, mitä vanhurskaus ja mitä tuomio (Joh. 16:8-9). Vaikka Pilatus ei löytänyt Jeesuksen syyllistyneen mihinkään rikokseen, meni hän vielä kansan luo kysymään neuvoa. Hän halusi vapauttaa juutalaisten kuninkaan, mutta  pian alkoi kuulua huuto: ”Ristiinnaulitse!” 

Pietari oli alussa urhea ja yritti miekan avulla suojella Jeesusta, mutta hänen rohkeutensa kääntyi nopeasti pelkuruuteen ja hän kielsi kolme kertaa olevansa Jeesuksen opetuslapsi. Näinhän Jeesus oli sen jo hänelle ennalta sanonut (Joh. 13:38). On jotenkin lohdullista, että tämäkin tapaus on luettavissa Raamatussa. Jumala käyttää työssään keskeneräisiä ja epäonnistuneita, mutta armosta rikastuneita ihmisiä.

Juha