Kategoria: Luemme Raamattua

Jer. 33

Hepr. 3

Paatumus, kapina, lankeemus, tottelemattomuus, epäusko. Näitä sanoja käytetään vahvasti, kun kuvataan Israelin kansan 40 vuoden vaellusta Egyptistä luvattuun maahan. Heprealaiskirjeen kirjoittaja liittää ne vahvasti myös kristityn vaellukseen. Vaarana on, että epäusko valtaa alaa niin, että ihminen luopuu elävästä Jumalasta (Hepr. 3:12).

Tuntuuko tutulta? Tätä taistelua on käyty jo Raamatun alkulehdiltä saakka (vrt. 1 Moos. 3:1). Alusta alkaen sielunvihollinen on kylvänyt ihmisen sydämeen ja ajatuksiin epäilyn ja epäuskon siemeniä: ”Onko Jumala todella sanonut?”

Olen kuullut sanottavan, että ihminen omaksuu huhun ja valheen paljon helpommin kuin totuuden. Totuuden ”läpimeno” edellyttää paljon enemmän työtä kuin valheen (Huom! Tätäkin pitää arvioida, onko se totta vai ei.). Meissä ihmisissä taitaa olla syntiinlankeemuksen seurauksena paha valuvika.

”Rohkaiskaa toinen toistanne joka päivä, niin kauan kuin tuo sana »tänä päivänä» on voimassa, ettei kukaan teistä lankeaisi synnin viettelyksiin ja paatuisi. Mehän olemme osalliset Kristuksesta, kun vain loppuun asti pidämme kiinni siitä todellisuudesta, jonka yhteyteen jo alussa olemme päässeet.” (Hepr. 3:13-14)

Pekka

Jer. 32

Hepr. 2

Jeremia oli pidätettynä, koska hän oli profetoinut kuningasta vastaan (Jer. 32:2-3). Jumala oli puhunut Jeremialle, että Juudan kuningas Sidkia joutuu Babylonian kuninkaan armoille (Jer. 32:4). Tässä tilanteessa Jeremia ostaa serkultaan pellon, kun Jumala on ensin siitä hänelle puhunut (Jer. 32:6-12, 25). Jeremia käskee laittamaan kauppakirjan ja sen jäljennöksen saviastiaan, jotta ne säilyisivät kauan, koska on saanut Jumalalta sanan, että ”tulee aika, jolloin tässä maassa jälleen ostetaan taloja, peltoja ja viinitarhoja” (Jer. 32:14-15). Herra itse myös vahvisti tämän (Jer. 32:43-44).

Itselleni tämä Jeremian tilanne ja toiminta nostaa mieleeni kysymyksiä: millainen on aikahorisonttini, uskonko Jumalan ilmoitukseen ja hänen lupauksiinsa? Parasta on ymmärtääkseni elää tässä hetkessä, koska tämä hetki on se, jossa voin asioihin vaikuttaa. Samalla voin kuitenkin kiittää kaikesta siitä, mitä Herra on menneisyydessä tehnyt ja mitä on tulevaisuuteen liittyen luvannut. Saan vaeltaa Jeesuksen kanssa, joka on ristinkuolemallaan voittanut kuoleman vallan ja päästänyt vapaaksi kuoleman pelosta sekä joka kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan (Hepr. 2:14-18).

Pekka

Jer. 31

Tämä viikko päättyy aivan upeaan kohtaan: Jeremian kirjan 31 luku on äärimmäisen kaunista luettavaa jae jakeen perään. “ Minä olen sinua aina rakastanut, Israel, siksi vedän sinua luokseni uskollisesti.” “Yhtä vähän kuin voidaan mitata taivaan avaruus tai tutkia maan perustukset, yhtä mahdoton minun on hylätä Israelin jälkeläisiä edes kaiken sen jälkeen, mitä he ovat tehneet, sanoo Herra.” “Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään.” Jumalan luonne, hänen hyvyytensä on syvempää kuin kaikki se paha, mitä ihminen voi tuottaa. Sanat “Sinä päivänä” ja “Tulee aika” antavat usein pienen ikkunan tulevaan, joka on tarkoitettu myös meille, kaikille jotka odotamme Jeesuksen tulevan takaisin ja asettavan kaiken paikoilleen. Näissä kohdissa profetia on “kerrostunut” koskemaan sekä kuulijoille läheisempiä tapahtumia, että viimeisiä aikoja.

Hepr. 1

(Pawsonin mukaan) Heprealaiskirje kirjoitettiin rohkaisuksi erityisesti juutalaiskristityille kristittyjen vainojen alkaessa kiihtyä. Heillä oli suurena vaarana palata takaisin synagogiin ja juutalaisuuteen ja välttää tällä tavalla heihin ja perheisiinsä kohdistuva uhka. Kirjeen tarkoitus on osoittaa, miksi näin ei tulisi missään nimessä toimia.

Kirjoittaja aloittaa osoittamalla, että Jeesus on korkeampi, parempi kaikkia muita välittäjiä Jumalan ja ihmisen välillä. Jos hänet hylkäämme tai ohitamme, menetetään kaiken. Olen kuullut ja kuunnellut näkemyksiä, joiden mukaan keskinäinen hyvyytemme tai luonto ja sen antama rauha olisivat sitä syvintä hyvyyttä, mitä tavoitella. Ja onhan niin, että näissä asioissa näemme pieniä heijastuksia Isän rakkaudesta ja hyvyydestä, ehkä niin, että ihmisen on helpompi sovittaa se osaksi omia ajatusmallejaan. Kuitenkin, laulun sanoin “Sinä olet Alku ja Loppu, ensimmäinen ja viimeinen”. Jeesuksen kautta on kaikki luotu, hän sanoo viimeisen sanan maan päällä. Yksin hänen ansiostaan Jumala voi luvata “Minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään” ja toteuttaa samaan aikaan oikeuden ja armon. Tänään haluan muistuttaa itseäni siitä, ettei ole mitään muuta tietä kuin Hän.

Jeesus, kiitos, että sanasi kautta saamme oppia tuntemaan sinut, sinun luonteesi. Sinä olet jo Raamatun ensi lehdillä, sinun ympärillesi kaikki kiertyy ja sinä olet myös kaiken päämäärä ja vastaus. Auta, ettemme jäisi etsimään vastauksia tai suuntaa elämäämme siitä mikä on luotu, vaan kääntäisimme katseemme tänäänkin sinuun.

Ada