Tässä luvussa on kaksi osaa. Ensin kuvaillaan Salomon rikkauksia ja viisautta. Toisessa osassa valmistellaan temppelin rakennustöitä. Mitäs tästä nyt sitten sanoisi?
Salomon hovin kuluttama ruokamäärä vastasi käsittääkseni kokonaisen kaupungin tarpeita. Hyvin meni muutenkin, sillä tekstissä Salomon ajasta annetaan iloinen ja seesteinen kuva. Maa oli vauras ja eli rauhassa naapuriensa kanssa.
Minulla on ristiriitainen olo tämän tekstin äärellä. Salomo on toisaalta esimerkki siitä, kuinka omaisuutta voi käyttää hyvään. Esimerkiksi temppelin rakentaminen oli iso ja kallis projekti, joka ei olisi ollut mahdollista ilman vaurautta. Toisaalta Salomon superylellinen elämäntyyli tuntuu aika kohtuuttomalta. Suurin osa tuloista taisi mennä hovin ylläpitoon ja tavallinen kansa jäi osattomaksi.
Tästä syystä en voi pitää tätä esikuvallisena. Varsinkin, kun tätä lukiessa tuli mieleen Jeesuksen sanat kedon kukkasista. Hänhän sanoi, että Salomo kaikessa loistossansa ei ollut niin vaatetettu kuin ne.
Vanhan testamentin luvun tavoin tämäkin luku jakautuu kahtia. Siinä on kaksi hyvin erilaista tapahtumaa. Ensin Jeesus pelastaa Kaanaan häät ja sitten ajaa temppelistä ulos rahanvaihtajat ja uhrieläinten kaupustelijat. Äkkiseltään näistä kahdesta on vaikeaa löytää mitään yhteistä. Ensimmäinen tapahtui salassa ja toinen julkisesti. Toinen on ns. ihme ja toinen ”arkinen” konflikti. Kumpikin tapahtuma päätyy kuitenkin toteamukseen, että se lisäsi opetuslasten uskoa. Toinen tosin vasta myöhemmin, Jeesuksen kuoleman jälkeen.
Yhdistävä tekijä kuitenkin löytyy, kun vähän kaivaa pintaa syvemmältä. Molemmat tapahtumat kertovat Jeesuksen auktoriteetista ja siitä, että se on jotenkin salattua. Kaanaan häissä se oli toki opetuslapsille ilmeistä, mutta asiasta ei tehty numeroa. Muut häävieraat eivät edes tienneet, että Jeesus oli muuttanut veden viiniksi. Temppelin puhdistamisen yhteydessä juutalaiset kysyivät saman tien Jeesuksen valtuuksia. Sen ajan yhteiskunnassa sai tehdä yhtä ja toista, kunhan vain joku oli antanut siihen luvan. Jeesuksen vastaus viittasi ristin tapahtumiin. Hänen auktoriteettinsa oli peräisin Isältä ja lopullinen todistus siitä oli se, että Jumala herätti Jeesuksen kuolleista.
Johanneksen evankeliumia pidetään usein helposti lähestyttävänä. Johannesta kutsutaan rakkauden apostoliksi ja kukapa ei rakkaudesta tykkäisi. Siinä on kumminkin toinenkin puoli. Se todella haastaa meitä ottamaan kantaa. Olemmeko valmiita hyväksymään ja ottamaan vastaan Jeesuksen? Jeesuksen ylösnousemus todisti Jeesuksen vallasta vastaansanomattomasti, mutta vain niille, jotka uskoivat siihen. Muille Jeesuksen kuolema oli vain surkea orjille varattu loppu ja heille Jeesuksen auktoriteetti oli täysin piilossa alusta loppuun asti.
Marko