2. Aik. 29, Apt. 23

2. Aik. 29

Taas on vuorossa nuori ja pitkäaikainen hallitsija. “Hiskia tuli kuninkaaksi kahdenkymmenenviiden vuoden ikäisenä, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Hiskia teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, aivan niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt.”

Hiskia oli aikaansaava ja esimerkillinen kuningas, joka aloitti uudistustyöt välittömästi valtaan päästessään. “Ensimmäisen hallitusvuotensa ensimmäisessä kuussa Hiskia avasi ja korjautti Herran temppelin ovet” (3).

Sitten aloitettiin tärkein vaihe eli sekä temppelipalvelijoiden että itse temppelin sisäinen puhdistus.”Pyhittäkää nyt itsenne ja puhdistakaa sitten Herran, isienne Jumalan, temppeli ja tuokaa sieltä pois kaikki, mikä on epäpyhää” (5). Karussa puheessaan leeviläisille hän ei kaunistellut tilannetta vaan teki rehellisen tilannearvion kertoen syyn, miksi Jumala oli vihastunut kansaan. Hän kertoi myös tavoitteensa: “ Nyt tahdon tehdä liiton Herran, Israelin Jumalan, kanssa, jotta hän kääntäisi ankaran vihansa pois meidän yltämme” (10).

Seuraava toimenpide oli kutsua kaupungin johtomiehet mukaan uudistukseen. Yhdessä mentiin temppeliin uhraamaan poltto- ja syntiuhri kuningashuoneen, temppelin ja koko Juudan puolesta. Pian uhritoimitukseen tuli mukaan myös seurakunta ja Herralle viritettiin laulu, ja yhdessä rukoiltiin ja ylistettiin Herraa. 

Lopuksi Hiskia otti vastaan seurakunnan runsaskätisen lahjan temppelin uhripalvelusta varten. “Näin uudistettiin Herran temppelissä suoritettava uhripalvelus. Kaikki kävi nopeasti. Hiskia ja koko kansa iloitsivat siitä, mitä Jumala oli heille antanut” (35-36).

Hiskian rohkeus, taidollisuus ja esimerkki sytyttivät laajan herätyksen. Näin Jumala teki yhden ihmisen kautta suuren uudistuksen koko kansan hengelliseen ja jumalanpalveluselämään. Kun Jumala toimii, muutokset voivat tapahtua hyvinkin nopeasti. Hyvin tehty Hiskia, jätit meillekin mallikkaan esimerkin hyvästä muutoksen johtajasta!

Apt. 23

Suuri neuvosto oli juutalaisten ylin uskonnollinen, hallinnollinen ja oikeudellinen elin. Se toimi korkeimpana oikeutena sekä lakiasioita säätävänä elimenä. Sinne Paavali pääsi nyt todistamaan osoittaen puheen tyylikkäästi ja rohkeasti “veljilleen”. Paavalilla oli myös pelisilmää hänen ottaessaan esille toivonsa kuolleiden ylösnousemukseen, jonka tiesi aiheuttavan eripuraa kuulijoissa. Tästä syntyi taas suuri mekkala, josta sotaväenosasto määrättiin pelastamaan Paavali kasarmiin. 

Vaikka Paavali oli hyvä ja älykäs puhuja, ei elämä suurten joukkojen, tunnekuohujen ja tappouhkauksen keskellä liene ollut helppoa. Niinpä Jumala taas rohkaisi häntä. “Seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin edessä ja sanoi:”Pysy rohkeana. Sinä olet todistanut minusta täällä Jerusalemissa, ja samalla tavoin sinun on todistettava myös Roomassa” (11).

Mielenkiintoinen tuttavavuus oli Paavalin sisarenpoika, joka sai olla myös mukana Jumalan suuressa suunnitelmassa. Hänen rohkea toimintansa pelasti Paavalin väijytyksestä ja kuolemalta, sillä yötä myöten Paavali siirrettiin sotilassaattuessa Kesareaan maaherran luo kuulusteltavaksi. Komentaja ei ollut löytänyt Paavalista mitään syytä, josta seuraisin kuolemantuomio tai vankeusrangaistus. 

Paavali kulki mestarinsa jalanjäljissä. Jeesustakin  vietiin paikasta toiseen kuulusteltavaksi, kun ei meinattu löytää tahoa, joka tuomitsisi syyttömän kuolemanrangaistukseen

Juha

2. Aik. 28, Apt. 22

2. Aik. 28

Kuningasten kirjat ja Aikakirjat kertovat pääosin saman historian Israelin ja Juudan kuninkaista. Aikakirjat kirjoitettiin pakkosiirtolaisuuden jälkeen ja keskittyvät toivoon, temppelipalveluun ja korostavat uskollisten kuninkaiden siunausta kansalle. Toivotaan niin, vaikka muistikuva on kyllä sellainen, että aika karmeata jälkeä kuninkaat jättivät jälkeensä.

Luku kertoo nuoresta kuninkaasta joka tuli Juudan kuninkaaksi 20 vuotiaana. Kuningas Ahas sai 16 vuoden hallitsijakauden aikana paljon pahaa aikaiseksi.  “Ahas ei tehnyt sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt. Hän vaelsi Israelin kuninkaiden teitä ja teki myös patsaita baaleille” (1-2). “Hän teetti kaikkiin Juudan kaupunkeihin kukkulapyhäkköjä uhratakseen niissä vieraille jumalille, ja näin hän herätti Herran, isiensä Jumalan, vihan” (25).

Löytyi luvusta sentään positiivista ja opiksi otettavaa asiaa. Tämä valonpilkahduksen sai aikaan profeetta Obedi, jonka viesti Herralta sai aikaan synnintuntoa ja parannuksen tekoja. “Silloin sotilaat päästivät vangit vapaiksi ja luopuivat myös saaliistaan päälliköiden ja koko kansanjoukon edessä. Tehtävään määrätyt miehet menivät vankien luo ja antoivat saaliista vaatteet ja jalkineet niille, joilla ei niitä ollut. He jakoivat vangeille ruokaa ja juomaa, voitelivat heidän haavansa ja nostivat aasien selkään ne, jotka eivät pystyneet kävelemään” (14-15).

Toisin kävi kuninkaan kanssa, sillä “Suuren ahdinkonsakaan aikana kuningas Ahas ei kääntynyt Herran puoleen” (22). Niinpä Aahas kuoli huonomaineisena eikä häntä edes haudattu kuninkaiden hautoihin. 

Apt. 22

Paavalia oltiin jo tappamassa edellisessä luvussa, mutta roomalaiset sotilaat pelastivat hänet. Hän sai luvan puolustautua syytteisiin. Tämän puolustuspuheen hän piti juutalaisille hepreaksi ja kertoi henkilökohtaisen todistuksen elämästään. Hän aloitti Gamalielin oppilaana, mutta lähetettiin Jeesuksen oppilaana apostoliksi kauas toisten kansojen keskuuteen. “Esivanhempiemme Jumala on valinnut sinut opettaakseen sinulle tahtonsa. Sinä sait nähdä Oikeamielisen ja kuulla hänen äänensä. Sinusta tulee hänen todistajansa, ja kerrot kaikille, mitä olet nähnyt ja kuullut. Mitä siis seuraavaksi? Nouse ja huuda häntä avuksesi. Ota kaste ja anna sen pestä syntisi pois” (14-16).’

Tällainen henkilökohtaisuus ja aitous puhuttelee ihmisiä ja tässä tapauksessa puhe meni tunteisiin ja sai juutalaiset raivon partaalle. Jälleen roomalaiset pelastivat hänet Paavalin vedotessa Rooman kansalaisuuteensa.

Jos joku on kiinnostunut kuulemaan sinun elämästä Jumalan kanssa, niin onko sinulla tarina kerrottavana Jeesuksen kohtaamisesta? Miten sinusta tuli Jeesuksen seuraaja? Meitä kaikkia kutsutaan todistajan tehtävään! ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa  ja maa ääriin saakka” (Apt.1:8).

Juha

2. Aik. 27, Apt. 21

2. Aik. 27

Hiljaista uskon aikaa. Ussian poika Jotam tuli Juudan kuninkaaksi isänsä jälkeen. Jotam eli Jumalan mielen mukaan ja hallitsi Jerusalemissa 16 vuotta (j. 6). Jotamin hallituskaudesta kerrotaan Aikakirjassa vain lyhyesti. Jotamin aikana ei ilmeisesti tapahtunut mitään merkittäviä uudistuksia tai isoja tapahtumia, jotka olisivat ansainneet tulla kirjatuksi Aikakirjoihin. Hiljainen usko ja sen todeksi eläminen ei yllä historiankirjoihin.

Apt. 21

Tulenarkaa aikaa. Mikään ei riittänyt. Jerusalemiin saavuttuaan Paavali ja kreikkalaiset käännynnäiset puhdistautuivat juutalaisten menojen mukaan. Jumalan lain tarkkaan tuntevana opettajana Paavali ei yrittänyt tieten tahtoen vihastuttaa maanmiehiään. Silti tilanne uuden ”uskonkäsityksen” levittäjänä oli johtanut sellaiseen kuohuntaan, että järkisyyt ja todellisuus ohitettiin. Jeesuksen valta yli tietäjähenkien oli murentaa efesolaisten suuren Artemiin vallan. Juutalaiset kokivat koko uskonsa ja sen ympärille rakennetun elämäntavan olevan uhattuna. Paavalin julistama usko Jeesukseen tuntui vesittävän monet perinnäissäännöt ja murentavan niihin liittyvät valta-asetelmat ja jopa elinkeinot temppelin uhrikäytäntöä myöten. Niin kreikkalaisessa kuin juutalaisessa maailmassa kohistiin.

Seitsemän päivän puhdistautumisajan umpeuduttua Paavali meni temppeliin. Juutalaiset luulivat, että Paavali oli tuonut myös kreikkalaiset seuralaisensa vain juutalaisille tarkoitetun temppelin osaan ja siitä repesi sellainen mellakka, että Paavali oli heittää henkensä. Minua ihmetyttää, kuinka sinut Paavali oli kuolemanvaaran kanssa. Hän todellakin oli valmis antamaan henkensä Jeesuksen puolesta. Vaarallinen tilanne avasi Paavalille mahdollisuuden julistaa evankeliumia maanmiehilleen. Ja niinpä hän pitikin elämänsä puheen. 

Pelkästään vastaanottamista. Jeesuksen ennustus, että hänen vuokseen isät kääntyvät poikiaan ja pojat isiään vastaan, piti paikkansa. Usko Jeesukseen on usein tulenarka aihe. Se vaatii oikeudenmukaisuutta ja osoittaa valtarakenteiden mädännäisyyskohdat. Usko Jeesukseen vaatii ehdotonta nöyryyttä ja omien kunniankipeyden ja ihmisen himojen kieltämistä. Ja silti, usko usko Jeesukseen ei vaadi ihmiseltä mitään. Ei mitään muuta, kuin antautumista ja vastaanottamista.

Heli