2. Aik. 32, Apt. 26

2. Aik. 32

Nyt Hiskia pääsee harjoittelemaan kriisijohtamisen taitoja, kun hänen johtamaa Juudaa uhkasi ylivoimainen vihollinen Assyria ja Sanherib. Hän ei turvautunut pelkkään lihasvoimaan, vaan rohkaisi kansaa luottamaan siihen, että Jumala taistelee heidän puolestaan. 

Hiskia toimi taktisesti viisaasti suojaten Jerusalemin vesilähteet ja vahvistaen kaupungin muureja. Sen lisäksi hän vahvisti sotapäälliköitä henkisesti ja hengellisesti rohkeilla sanoillaan Jumalasta. Hän muistutti, että Herra on heidän kanssaan myös sodassa: “Olkaa lujia ja rohkeita! Älkää pelästykö Assyrian kuningasta ja hänen suurta joukkoaan, sillä meillä on puolellamme suurempi voima kuin hänellä. Hänen voimansa on ihmisvoimaa, mutta meidän kanssamme on Herra, Jumalamme, joka auttaa meitä ja sotii puolestamme.» Hiskian, Juudan kuninkaan, sanat antoivat kansalle rohkeutta” (7-8).

Rukous oli myös tärkeä osa taistelua. Assyrian kuningas uhosi ja pilkkasi Israelin Jumalaa, mutta sai siitä ansaitsemansa tuomion. “Silloin kuningas Hiskia ja profeetta Jesaja, Amosin poika, rukoilivat ja huusivat kohden taivasta. Ja Herra lähetti enkelin, joka surmasi Assyrian kuninkaan leiristä jokaisen soturin, ruhtinaan ja päällikön. Kuningas palasi nöyryytettynä omaan maahansa” (20-21).

Yksi hairahduskin kerrotaan jälkipolville, joka meinasi koitua Hiskian tuhoksi. Se oli ylpeys, joka ilmeni siinä, että vaikka Jumala oli parantanut hänet vakavasta sairaudesta  (tästä lisää 2. Kun. 20), hän ei ollut siitä kiitollinen. Hiskian ja kansan nöyrtyminen pelasti heidät kuitenkin Jumalan vihalta.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Hiskia menestyi elämässään ja “meni lepoon isiensä luo, ja hänet haudattiin arvokkaalle paikalle Daavidin suvun hautaan. Koko Juudan kansa ja kaikki Jerusalemin asukkaat osoittivat hänelle kunnioitustaan”( 33).

Apt. 26

“Jumalan avulla olen kuitenkin selvinnyt tähän päivään asti ja voin nytkin täyttää todistajan tehtävääni, puhua sekä ylhäisille että alhaisille” (26:22).

Paavali oli hyvä puheiden pitäjä. Hän ottaa yleisönsä kohteliaalla tavalla. Jumala käyttää meidän vahvuuksia valtakuntansa rakentamiseen. “Kuningas Agrippa! Olen onnellinen, kun saan tänään pitää sinun edessäsi tämän puheen ja puolustautua kaikkia niitä syytöksiä vastaan, joita juutalaiset esittävät. Sinähän olet hyvin perillä kaikista juutalaisten tavoista ja kiistakysymyksistä. Siksi pyydän, että kuuntelet minua kärsivällisesti” (2-3).

Paavali kertoi taas omakohtaisen elämänsä tarinaa, jolla hän sai mielenkiinnon heräämään. “Paavali, sinä olet järjiltäsi! Kirjaviisaus on sekoittanut pääsi”!

Jeesuksen kutsu Paavalille kertoo evankeliumin vahvalla tavalla:”Nouse jaloillesi. Minä olen ilmestynyt sinulle, koska olen valinnut sinut palvelijakseni ja todistajakseni, kertomaan siitä, mitä nyt olet nähnyt ja mitä vielä olet näkevä, kun sinulle ilmestyn. Minä pelastan sinut oman kansasi käsistä ja varjelen sinua, kun lähetän sinut pakanoiden pariin avaamaan heidän silmänsä ja saattamaan heidät pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo. He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva paikkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt (16-18).

Tosin täytyy muistaa myös se, että Jumalan voima tulee täydelliseksi heikkoudessa, kuten Paavali kirjeissään muistuttaa omiin kokemuksiin vedoten. Evankeliumissa on myös voima: Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle” (Room. 1:16).

Juha

2. Aik. 31, Apt. 25

2. Aik. 31

Hiskian uudistustyö jatkuu tarmokkaana. Hän uudisti temppelipalveluksen perusteellisesti. Se alkoi epäjumalien palveluspaikkojen tuhoamisella, jota voisi kutsua vaikka uskonpuhdistukseksi.  Sen lisäksi hän organisoi pappien ja leeviläisten osastot toimittamaan tehtäviään. Yksi tärkeä osa-alue eli taloudellinen vastuu jaettiin koko kansalle kuninkaan oman esimerkin toimiessa mallina . “Kuningas antoi omaisuudestaan Herran laissa määrätyn osuuden erilaisiin polttouhreihin: aamu- ja iltauhreihin, sapattiuhreihin ja uudenkuun päivien ja vuotuisten juhlien uhreihin. Hän käski Jerusalemin asukkaiden antaa papeille ja leeviläisille heille kuuluvat osuudet, jotta he voisivat tarkoin täyttää Herran lain vaatimukset” (3-4). Kansa lähti tähän mukaan ja toi runsaat kymmenykset temppeliin. Niin Herran temppeliin alkoi virrata lahjoja niin paljon, että niitä riitti jo varastoitavaksi.”Näin paljon on silti jäänyt jäljelle, sillä Herra on siunannut kansaansa” (10).

Hiskian menestymisen salaisuus löytyy viimeisistä jakeista:  “Hän teki uskollisesti sitä, mikä oli hyvää ja oikeaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä. Kaikessa, mihin hän ryhtyi, koskipa se sitten temppelin jumalanpalvelusta, lakia tai käskyjä, hän noudatti Jumalan tahtoa. Hän teki näin kaikesta sydämestään, ja niin hän menestyi” (20-21).

Apt. 25

Jumalan johdatti Paavalia ennakkosuunnitelman mukaan todistamaan valtaa pitäville ihmisille Jeesuksesta. Hänhän oli kokemusasiantuntija, jolta ei puuttunut kykyä ja tietotaitoa tehdä se rohkeasti ja pelkäämättä. Hän herätti mielenkiinnon hallitsijoiden keskuudessa, jotka halusivat toimia oikein omien lakiensa mukaan ollen valmiita keskustelemaan Paavalin kanssa hänen syytöksistään.“Tämä Paavali kuitenkin vaati päästä keisarillisen majesteetin tutkittavaksi ja pyysi vartiota siihen saakka, ja niin käskin pitää häntä vankilassa, kunnes lähetän hänet keisarin eteen.»Agrippa sanoi Festukselle: »Minäkin kuulisin mielelläni sitä miestä.» »Huomenna kuulet», vastasi Festus” (21-22).

Paavali ei halunnut lähteä Jerusalemiin tuomittavaksi, vaan rooman kansalaisena hän halusi vielä mennä Roomaan. Juutalaisilla oli ajatus tappaa hänet, joten oli viisautta olla menemättä Jerusalemiin. Oliko hänellä mielessä myös se, että pääsisi vielä vaikka  keisarille kertomaan omaa tarinaansa kristittyjen vainoajasta Jeesuksen seuraajaksi, josta Jumala oli jo etukäteen ilmoittanut:”Niin kuin olet todistanut minusta Jerusalemissa, niin sinun on todistettava myös Roomassa” (Apt.23:11).

Juha

2. Aik. 30, Apt. 24

2. Aik. 30

Kovasti odotellaan jo NW- Himos 2026 alkavaksi. Sieltä on jäänyt muistoksi monia hyviä kohtaamisia Jumalan sekä tuttujen että aiemmin tuntemattomien ihmisten kanssa. Hiskia järjesti myös suuren kansojen juhlan. Hän ymmärsi yhteyden voimaannuttavan kokemuksen Jumalan ja lähimmäisten kanssa.  Oli hänen motiivina myös olla kuuliainen Jumalan käskyille. Suureksi teemaksi nousi kutsu yhteyteen yli vanhojen kaunojen ja riitojen. Jumala on anteeksiantava ja laupias.

Hiskia aloitti uudelleen koko kansan pääsiäisjuhlan vieton ja niinpä hän kutsui poikkeuksellisesti  sekä Juudan että Israelin Jerusalemiin viettämään pääsiäistä. “Israelilaiset, palatkaa Herran, Abrahamin ja Iisakin ja Israelin Jumalan luo! Silloin hän palaa teidän luoksenne” (6).  “Herra, teidän Jumalanne, on anteeksiantava ja laupias eikä käännä pois kasvojaan, jos palaatte hänen luokseen” (9). 

Kaikki eivät olleet kiinnostuneita kutsusta, mutta olisi kyllä kannattanut lähteä, sillä aika suuret “bileet” saatiin aikaan. Aluksi “väkijoukko poisti Jerusalemista epäjumalien alttarit ja kaikki suitsutusalttarit, ja ne heitettiin Kidroninlaaksoon” (14). Sitten teurastettiin pääsiäislampaat ja aloitettiin uhrimenot. Välillä Hiskia muisti myös kiitellä leeviläisiä hyvistä järjestelyistä. Kansa viihtyi niin hyvin juhlissa, että niiden kestoa jatkettiin vielä toisella seitsemän päivän jaksolla. “Seitsemän päivää kansa vietti juhlaa, syöden ja uhraten yhteysuhreja ja ylistäen Herraa, isiensä Jumalaa. Sen jälkeen koko seurakunta päätti jatkaa juhlaa seitsemällä päivällä, ja niin juhlittiin riemuiten vielä seitsemän päivää” (23-24).

Juhlista jäi muistoksi paljon hyvää. Keskinäisen yhteyden kokeminen Jumalan ja juhlaväen kesken tuotti suurta iloa ja siunausta. “Jerusalemissa vallitsi suuri riemu; näin siellä ei ollut juhlittu sitten Daavidin pojan Salomon, Israelin kuninkaan, päivien. Papit ja leeviläiset siunasivat kansan. Herra kuuli heidän äänensä, ja heidän rukouksensa kohosivat hänen pyhään asumukseensa taivaaseen” (26-27).

Koin kehotusta rukoilla Himoksen NW- tapahtumaan samankaltaista kohtaamisen riemua Jumalan ja keskinäisen yhteyden kautta. Herra ota vastaan ylistyksemme, kiitoksemme, ilomme ja parannuksen tekomme. Kirkasta meille armoasi ja rakkauttasi  ja opeta meitä elämään oikein tässä maailman ajassa! 

Aamen

Apt. 24

“Me olemme havainneet, että tämä mies on tuhoisa kuin rutto. Hän on nasaretilaisten lahkon johtaja, ja kaikkialla, joka puolella maailmaa hän on lietsomassa levottomuutta juutalaisten keskuudessa” (8). 

Paavalilla oli aika erilainen käsitys itsestään:“Siksi teen kaikkeni, että minulla aina olisi puhdas omatunto Jumalan ja ihmisten edessä” (16). Eipä maaherra Felixään tuominnut Paavalia, vaan siirsi oikeusjutun tuonnemmaksi. Sen sijaan hän kutsui Paavalin luokseen kertomaan lisää Jeesuksesta, koska oli tarkoin perillä Herran tiestä. Näin Paavali pääsi puhumaan maaherralle ja hänen vaimolleen uskosta Kristukseen, vanhurskaudesta, itsehillinnästä ja tulevasta tuomiosta. Tämä tapahtui useaan eri otteeseen, mikä oli varmaan Paavalille mieluista, sillä näin hänen ei tarvinnut kokea aikansa menevän hukkaan näinä kahtena vankeuden vuotena

Juha