Kategoria: Luemme Raamattua

2. Kun. 3

1. Kor. 12

2 Kun 3

Elisan antama ohje Josafatille ja Joramille oli erikoinen heidän kärsiessään janosta. Kuninkaat olivat lähteneet sotimaan huonosti valmistautuneina eivätkä kysyneet neuvoa Jumalalta. Elisan ohjeen mukaan sotajoukon piti kaivaa kuoppia kuivuneeseen puronuomaan. Sateesta ei ollut tietoakaan, mutta onneksi kuninkaat tottelivat Elisaa. Vettä tuli paljon ja sitä jäi kaivettuihin vesikuoppiin niin eläimiä kuin ihmisiä varten. Ilman kuoppia vesi olisi virrannut ohi, eikä sotajoukolle olisi jäänyt mitään.

Kuulin joskus selityksen, jossa kuoppien kaivamista verrattiin rukoukseen. Rukous valmistaa ihmisiä niin, että Jumalan suunnitelmat ja apu voidaan ottaa vastaan. Nyt on siis aika rukoilla niiden ihmisten ja asioiden puolesta, jotka Jumala meidän sydämellemme on laittanut. 

1 Kor 12

Tänään siirrytään armolahjoihin. Tämän luvun alussa käytetään viittä erilaista ilmaisua kuvaamaan armolahjoja ja niiden merkitystä. 

Jae neljä ilmaisee, että armolahjoja on monenlaisia, en voi ansaita niitä. Kyse on Jumalan lahjoista, armosta. Voin kuitenkin pyytää lahjoja, tavoitella niitä. 1 Kor 14:1. mukaan niitä tulee tavoitella innokkaasti!

Jakeessa viisi puhutaan palvelutehtävistä. Armolahjat eivät ole itseisarvo, vaan ne tähtäävät johonkin. Voimme olla mukana Jumalan suunnitelmissa. Armolahjat ovat Pyhän Hengen antamaa varustusta niitä tehtäviä varten, jotka saamme häneltä.

Jae kuusi puolestaan puhuu Jumalan voiman vaikutuksista. Joihinkin lahjoihin liittyy erityinen Jumalan voiman kokeminen. Parantaminen on tästä yksi esimerkki.

Jakeessa seitsemän sanotaan, että Henki ilmenee itse kussakin erityisellä tavalla yhteiseksi hyödyksi. Mahtava ajatus, että itse kussakin erityisellä tavalla. Olemme persoonia ja jokaisella on oma kutsunsa, jolla rakentaa seurakuntaa. 

Rukoillaan, että saisimme rakentua runsaasti armolahjojen kautta.

Mika

2. Kun. 2

1. Kor. 11

2 Kun 2

Elisa oli ilmeisesti ollut jo jonkin aikaa Elian seurassa valmistautumassa profeetan tehtävään. Elia oli varsin yksinäinen profeetta ja Elisan myötä hän lienee saanut tärkeän työparin itselleen. Viime viikon luvussa, 1 Kun 19, Horebilla Elia sanoi olevansa ainut Jumalalle uskollinen koko kansan keskellä. Se oli ilmeistä liioittelua, sillä Jumala sanoi hänelle uskollisia olleen 7000. Samassa yhteydessä Jumala käski Elian voidella Elisan seuraajakseen. Heistä tuli ilmeisen läheiset, sillä tämän päivän luvussa Elisa kutsuu Eliaa isäkseen, 2 Kun 2:12.

Elisa sai osansa Elian voimasta ja hän teki suuria ihmeitä, jotka ilmiselvästi vahvistivat hänen asemansa Herran profeettana.

1 Kor 11

Korintin seurakunnassa oli monia ongelmia. Ehtoollinen oli yksi Paavalin esille ottamista ongelmista. Meidän on vaikea samaistua korinttilaisten tilanteeseen, sillä tapamme viettää ehtoollista on hyvin erilainen. Meillä ehtoolliseen ei liity varsinaista ruokailua.

Miksi ehtoollinen on kristitylle niin tärkeä? Ehtoolliseen liittyy useita ulottuvuuksia.

Siinä kiinnitetään huomio ristiinnaulittuun Jeesukseen. Meidän on jollain tavalla helpompi uskoa anteeksiantoon kun saamme nauttia ehtoollista. Ehtoollisella ei vain muistella, vaan siinä myös kohdataan Jeesus. Tämän takia ehtoollinen voi olla myös parantumisen paikka. 

Ehtoollinen on yhteinen juttu. Mennessäni ehtoolliselle voin tunnustautua Jeesuksen seuraajaksi. Olen osa seurakuntaa. Minulle ehtoollinen on myös kiitoksen ja ylistyksen paikka. Joskus se on erityisesti rukouksen paikka. Olkoonpa tilanteemme mikä tahansa, niin olemme tervetulleita ehtoolliselle. 

Mika

2. Kun. 1

1. Kor. 10

2 Kun 1

Elia on Vt:n puolella yksi suurista hahmoista. Hänellä oli rohkeutta tuoda Jumalan sana jopa kuninkaille. Ei voi kuin ihmetellä Elian rohkeutta lähteä matkaan viemään sanaa, jossa kuningas saa kuulla Jumalan tuomiosta käännyttyään epäjumalien puoleen. Elia oli toisaalta samanlainen ihminen kuin mekin, Jaakob 5:17. Tämä puoli Eliasta tuli esille viime viikolla luetuista luvuista sen jälkeen, kun Elia voitti Baalin profeetat. Hän pelkäsi ja masentui Karmel-vuoren tapahtumien jälkeen. Hän voitti Baalin profeetat, mutta säikähti Isebelin uhkauksia, 1 Kun 18-19. Siinä tilanteessa Elian piti syödä hyvin ja levätä. Kun Elia sai levätä, niin Jumala kohtasi hänet Horebilla. Elian elämässä näkyy periaatteita, jotka ovat tärkeitä myös meille: työn ja levon vuorottelu sekä tarve olla lähellä Jumalaa. 

1 Kor 10

Luvusta kahdeksan alkanut opetus epäjumalille uhratusta lihasta jatkuu itse asiassa tässäkin luvussa. Paavali ottaa esille sen, että mitään toisia jumalia (epäjumalia) ei itse asiassa ole edes olemassa. Sen sijaan epäjumalien taustalla vaikuttavat pahat henget. Kristittyinä emme saa sekaantua niiden kanssa. Korinttilaiset eivät saaneet osallistua epäjumalille uhraamiseen. Sen sijaan niistä myyntiin tullutta lihaa sai syödä. Muistaen kuitenkin huomioida ne, joille tämä oli vaikea asia. 

Tässä luvussa viitataan israelilaisten vaellukseen Egyptistä luvattuun maahan. Kansa luopui Jumalasta ja lopulta alkuperäisistä lähtijöistä vain Joosua ja Kaleb pääsivät luvattuun maahan. Tästä seuraa tärkeä opetus: joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu. 

Paavali kertoo varsin suoraan, että monet jäivät matkalle kapinoituaan Jumalaa vastaan. Kohtaamme matkalla koetuksia ja kiusauksia, mutta Jumala auttaa meitä niissä, 10:13.  Paavali varoittaa myös siitä, että emme alkaisi nurista ja epäillä Jumalan halua auttaa, 10:9-10. Jumalaan voi aina luottaa. Itse asiassa israelilaiset saivat kaiken tarvitsevansa 40 vuoden aikana vaikeissa olosuhteissa erämaassa. Jumala johdatti heitä pilvipatsaassa ja öisin tulipatsaassa. He saivat mannaa joka aamu kunkin päivän tarpeisiin. Jumala varjeli heitä kuin silmäteräänsä, 5 Moos 32:10. Silti monet kyseenalaistivat Jumalan huolenpidon.

Mika