Kategoria: Luemme Raamattua

Joel. 1

2. Tim. 2   Taistelua ja kärsimystä evankeliumin vuoksi

Positiivisen alun jälkeen Paavali muistuttaa vaikeista ajoista ja ongelmista, joista merkittävin tappio evankeliumin kannalta lienee Aasian maakuntien luopuminen Paavalin yhteydestä (1:15). Nyt on vuorossa kutsu taisteluun ja kärsimykseen evankeliumin vuoksi. 

Alkujakeista (1. ja 2.) on muotoutunut moninkertaistumisen periaate opetuslapseuttamiselle, joka tuli minullekin tutuksi aikoinaan kristillisessä opiskelijatyössä. Nyt tulin siitä taas muistutetuksi Himoksen puheen kautta. Siinä evankeliumi menee eteenpäin ihmiseltä ihmiselle, eikä pelkästään massatapahtumina. Vahvistutaan armossa, kerrotaan siitä eteenpäin, ja varustetaan seuraavat uskovat taas viemään evankeliumia eteenpäin. Tämä toimintapa korostaa jokaisen kristityn aktiivista roolia evankelioinnissa ja tällä tavalla toimien  suuretkin ihmisjoukot  voidaan tavoittaa hyvin nopeasti. No eipä tämä prosessi toimi aukottomasti, vaan monia eri tapoja tarvitaan, jotta ihmiset saavuttaisivat pelastuksen ja ikuisen kirkkauden, jonka Kristus Jeesus on hankkinut (10).  L10T-valmennus jakaa mielestäni myös saman periaatteen käytännönläheisesti.

Paavali kutsuu tähän vaivannäköön, joka saattaa myös aiheuttaa kärsimystä, kolmen vertauskuvan avulla. Sotilas, urheilija ja maamies ammattinsa harjoittajina kertovat  jotain olennaista Jumalan valtakunnan työstä. Tärkeää on keskittyä olennaiseen!  Näitä vertauskuvia Paavali kehottaa miettimään, ja luottanee siihen, että Jumala puhuu niiden kautta myös meille! 

Viisaasti Paavali myös kehottaa Timoteusta valitsemaan seuransa. Riitoja kannattaa vältellä ja harrastaa uskoa, rakkautta ja rauhaa muiden vilpittömästi Jumalaa etsivien kanssa. Emme jaksa taistella yksin, vaan tarvitaan samanhenkistä ja samaan suuntaan kulkevia ihmisiä ympärillemme. 

Juha

Hoos. 14

2. Tim. 1   Paavalin ja Timoteuksen ystävyys

Paavali kirjoittaa kirjeen vankilasta. Hän kärsii rangaistusta, koska on evankeliumin kuuluttajan, apostolin ja opettajan kutsumuksessaan todistanut Herrastaan Jeesuksesta. Hänellä on aavistus omasta kuolemastaan (4:6) ja siksi kirje on tavallaan testamentti, jossa hän antaa viime hetken ohjeita ennen lähtöään. Paavalin sitoutuminen evankeliumiin on ihmeellistä ja ainutlaatuista, lähes yliluonnollista.

Paavalilla on erityisen lämmin suhde Timoteukseen, jota hän vahvistaa tervehtimällä “rakas poikani” sanoilla. Vaikka löydämme Raamatusta paljon tietoa Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan, tarvitsemme kasvaaksemme ihmisinä arvokokemuksia omasta arvostamme jatkuvasti. Tässä on yksi esimerkki siitä. Itse asiassa tuli mieleen taas koulu, sillä tänäkin aamuna aloitan luokkani kanssa päivän tervehtimällä oppilaitani, että hyvää huomenta rakkaat …, johon oppilaat vastaavat takaisin, että hyvää huomenta rakas opettaja. Se on ollut yksi toimintakulttuuriimme kuuluva asia, jonka voima yllätti minut ensimmäisellä kerralla kuultuani ja tuntuu hyvältä joka kerta. Sanoillamme on suuri merkitys suhteissa kasvun ja hyvän ilmapiirin luomisessa.

Muita tärkeitä asioita toistemme rohkaisemiseen ja palvelemiseen ovat esirukous sekä hyvien asioiden huomaaminen ja niistä kertominen. Paavali kertoo rukoilevansa Timoteuksen puolesta kiitollisena hänestä lakkaamatta, päivin ja öin. Miten se on muille kuin Paavalille mahdollista, en tiedä, mutta kuvaa sitä läheistä sydänten yhteyttä, jota voimme Jumalan valtakunnassa kokea toistemme ja Jumalan kanssa. 

Usko, rakkaus ja terve oppi ovat jaksamisen kannalta tärkeitä asioita. Vähintään yhtä tärkeitä ovat armo, laupeus ja rauha, joista on syytä pitää kiinni, ja joissa voi myös levätä. Kaikkien ohjeiden ylle nousee kuitenkin yhteys Jumalaan Pyhän Hengen kautta. Pyhä Henki on puolustaja, joka lahjoittaa armolahjoja, uskoa, rakkautta ja muistuttaa Jeesuksen opetuksista. Hän on voiman, rakkauden ja terveen harkinnan henki (7). 

“Antakaamme siis Hengen ohjata elämäämme” (Gal 5:16)!

Juha

Hoos. 13

1. Tim. 6  Väärä ja oikea rikkaus

Harhaoppien lisäksi oli jo Timoteuksen ajan maailmassa monella hallitsijana yksi heikkous, joka johti helposti harhaan ja myös uskosta luopumiseen. Se oli ja on raha, tai oikeastaan rahanhimo, josta Paavali tässä varoittaa kaiken pahan alkujuurena. Asenne, jossa vain hamutaan lisää rahaa, on tuhoisaa. Vaikka vaara tähän on meilläkin ilmeinen, on uskonto tulonlähteenä maailmalla näkyvä vitsaus, josta kuullaan silloin tällöin ihmeellisiä tarinoita. Usko ei kuitenkaan usein ole menestys -, vaan menetysteologiaa, sillä joka elämänsä kadottaa, hän löytää sen. Tosin tässä luvussa luvattiin rahaa havitteleville myös monenlaista kärsimystä. Luin äskettäin uutisen, jossa pohdittiin muun muassa sitä, että saako evankelista lentää omalla suihkukoneella vai riittäisikö reittilennot? Siinäpä mielenkiintoinen kysymys!?

Rikkauden tuomaan ylpeyteen ja sen orjuuttamiseen voi vaikuttaa keräämällä rahan sijaan rikkaudekseen hyviä tekoja ja jakamaan anteliaasti omastaan muille. Tätä kannattaa harjoitella ja harjoittaa ahkerasti, sillä tällainen elämäntapamuutos auttaa voittamaan todellisen elämän Jumalan yhteydessä.

Usko sen sijaan on suuri rikkauden lähde, sillä  se voi auttaa meitä tyytymään siihen mitä meillä jo on! Paavali esittelee uskon jalona kilpailuna, jonka tavoitteena on ikuinen elämä! Uskossa elämisessä näkyy pyrkimys nuhteettomaan elämään, hurskauteen, rakkauteen, kestävyyteen sekä lempeyteen. Tästä Paavali muistuttaa Timoteusta ja meitä useasti.

Juha