Kategoria: Luemme Raamattua

Toisessa kirjeessään tessalonikalaisille Paavali jatkaa Herran päivä teemasta. Luin, että Tessalonikissa odotettiin Herran paluuta vähän liiankin innokkaasti, osa porukasta oli lopettanut työnsä ja nyt Paavali halusi ohjata seurakuntaa raittiimpaan Jeesuksen paluun odotukseen.

 

Päivän luvusta löytyy odotusajalle vinkkejä, hyviä ihan jokaiseen arkipäivään. Uskon ja rakkauden kasvaminen. Eilisessä luvussa Paavali kirjoitti uskon ja rakkauden haarniskasta, johon kuului kypäränä pelastuksen toivo. (1 Tess 5:8 ) Saamme siis pukeutua uskoon ja rakkauteen ja toivoon! (2 Tess 1:3) Kestäväisyys vaikeuksissa on tärkeä ominaisuus.  Me jokainen joudumme kohtaamaan erilaisia haasteita elämässämme. Pyhä Henki haluaa kasvattaa meissä kestäväisyyttä ja kärsivällisyyttä. (2 Tess 1:4) Luottaminen Jumalan oikeudenmukaisuuteen, ettei tarvitse itse lähteä tuomaroimaan, vapauttaa. (2 Tess 1:6) Rukous toinen toistemme kanssa ja toinen toistemme puolesta. Tätä rukousväylää saamme hyödyntää. (2 Tess 1:11) Hyvän tekeminen, toisten auttaminen. Kuka tänään tarvitseekaan apua? Ja kaikessa tässä Jeesuksen nimi tulee kirkastetuksi, voimme tuottaa elämällämme kunniaa Jeesukselle. (2 Tess 1:12)

Jeesuksen paluu on tosiasia, joka tulee tapahtumaan joku päivä. Tarkkaa ajankohtaa emme tiedä, eikä tiedä Jeesuskaan. Yksin Isä tietää. Meitä kutsutaan olemaan valmiina tähän. Mitä kaikkea valmiina oleminen, valvominen voisi ollakaan? Jeesukseen turvaaminen omana Vapahtaja on se juttu. Hänessä meillä on anteeksiantamus ja Hän on tie Isän luokse. Voin elää jokaisen päivän ja nukkua jokaisen yöni luottaen Jeesukseen.

 

Psalmi 139 kertoo mielestäni hyvin siitä turvallisuudesta, mikä meillä Jeesuksen seuraajina on. Hän on luonut meistä jokaisen, Hän tietää jokaisen ajatuksen ja sanan, näkee jokaisen askeleen. Emme pääse pois Hänen huomiostaan. Daavid kysyy:”Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi?” Ja lopulta hän päätyy toteamaan: ”Minä lopetan, mutta tiedän: sinä olet kanssani.” Jeesuksen kanssa voimme elää täysillä jokaisen meille annetun päivän ja voimme turvallisesti liittyä myös Daavidin rukoukseen psalmin lopussa:”Tutki minua, Jumala,katso sydämeeni. Koettele minua, katso ajatuksiini. Katso, olenko vieraalla väärällä tiellä, ja ohjaa minut ikiaikojen tielle.” (Ps 139:23,24) 

Tänään Paavali kutsuu meitä elämään Jumalan mielen mukaan. Ja jatkaa vielä, että pitäisi pyrkiä vielä paremmin elämään Jumalan mielen mukaan. (1 Tess 4:1) 

En tiedä sinusta, mutta minussa tämä herättää helposti lievää ahdistusta. Omasta sisimmästä löytyy niin paljon kaikkea muutakin kuin Jumalan mielen mukaisia ajatuksia. Eikä kyllä kaikki aina jää edes ajatuksen tasolle, kyllä sanani ja tekonikin kertovat tästä. Miten ihmeessä pystyn parempaan? Pinnistelmällä? Olemalla kiltti ja hymyilemällä aina? Lukemalla Raamattua ja rukoilemalla enemmän? Taitaa suoritusten kautta kierrokseni vain lisääntyä ja joudun lain alle. Miten päin tämä nyt oikein menee? 

 

Roomalaiskirjeen luvut palaavat mieleen. Niistä löytyy lohtua ja apu tähänkin. Synti roikkuu ja riippuu minussa, lihassani kiinni. En pääse siitä itse irti. Mutta Jumala on antanut meille Pyhän Hengen, joka haluaa luoda meissäkin uutta Jumalan mielen mukaista elämää. (Room 7:18-25 , Room 8:1-5) Jeesuksen tähden saan anteeksi syntini ja Pyhä Henki vaikuttaa elämässäni Hengen hedelmää. Rakkautta, iloa, rauhaa, kärsivällisyyttä, ystävällisyyttä, hyvyyttä, uskollisuutta, lempeyttä, itsehillintää. Jeesuksen kaltaisuutta.(Gal 5:22,23)

 

Kaikki lähteekin siitä, että Jeesus kohtaa minut rakastaen. Antaa anteeksi ja puhdistaa. Siitä kumpuaa halu toimia oikein ja siihen haluun Pyhä Henki antaa voiman toimia oikein. ”Jumala teki sen, mihin laki ei pystynyt, koska se oli ihmisen turmeltuneen luonnon vuoksi voimaton. Syntien sovittamiseksi hän lähetti tänne oman Poikansa syntisten ihmisten kaltaisena. Näin Hän tuomitsi ihmisessä ihmisten synnin, jotta meissä, jotka elämme Hengen emmekä lihamme mukaista elämää, toteutuisi lain vaatima vanhurskaus.” (Room 8:1)