Luvun alussa on maininta profeetta Samuelin kuolemasta. Hämmästyttävän lyhyesti asia tässä käsitellään. Yksityiskohtia ei kerrota, vaikka koko Israel oli kokoontunut valittajaisiin.
Daavidia kohtaan käyttäytyi huonosti Daavidin miesten kanssa samoilla seuduilla liikkunut ja laiduntanut Nabal. Nabal väkineen välttyi Daavidin verisiltä kostotoimilta neuvokkaan Nabalin vaimon, Abigailin ansiosta. Hän toimitti ruokaa Daavidille ja hänen joukoilleen. Diplomaattiset menetelmät ovat tehokkaita säästämään ihmishenkiä.
Abigail tasapainoili puolisonsa luonteen ja juomisen kanssa. Hän kertoi toimistaan Nabalille. Nabal sai krapula-aamunaan sairauskohtauksen, johon hän myöhemmin menehtyi. Kun Daavid tästä kuuli, hän lähetti hakemaan Abigailia itselleen vaimoksi.
Luin tai kuulin jostain Daavidin pohjattomasta rakkauden kaipuusta. Sitä hän täyttää tässä vaimolla nro 2. Tuohon kaipuuseen on helppo uskoa, kun jatketaan näiden Samuelin kirjojen lukemista. Rakastettuna olemista tavoittelemme täällä kuka mitenkin. Syvimmillään sen tarpeen täyttää vain Jumalan rakkauden omistaminen ja kokeminen. Haparoidaan siihen suuntaan.
Heprealaiskirjeen kirjoittajaksi lähdekirjani väittää sittenkin Paavalia. Joku juutalaiskristitty hän on, koska jo ensimmäisessä jakeessa mainitaan Jumalan puhuneen ”isillemme profeettojen suulla”. Oli kirjoittaja kuka tahansa, kirje on hyväksytty Uuteen Testamenttiin ja täyttä asiaa. Heprealaiskirjeen ensimmäinen luku tekee selvää eroa enkeleiden ja Jumalan Pojan välillä. Nykyisin on tullut erilaisia enkeleitä korostavia liikkeitä (vai onko niitä ollut aina?). On todella tärkeää erottaa, mikä on enkelien asema ja tehtävä, mikä on ihmisen osa armoon oikeutettuna ja kuka Jeesus on, mikä on hänen merkityksensä. Heprealaisilla oli paineita palata omiin uhrikäytänteisiin, jolloin Jeesus Messiaana olisi mitätöitynyt.
”Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus” … hän ylläpitää kaikkea sanansa voimalla (jae 3). Kenenkään uskovan osa ei ole kontrolloida kaikkea liikkuvaa. Meistä ei ole ylläpitämään, vahtimaan tai valvomaan kaikkea. Se on Jumalan Pojan vastuulla ja Hän ylläpitää kaiken armollisesti. Lepo.
– Pirkko