Ihmettelen, miten Daavid pystyi hillitsemään itsensä eikä vahingoittanut kuningas Saulia, vaikka hänelle avautui toistamiseen tilaisuus tappaa Saul. Olihan Saul uhannut hänen henkeään useita kertoja. Daavid ei ottanut oikeutta omiin käsiinsä, Vaikka häntä houkuteltiin siihen. Daavid vain totesi: ”…Herra minua varjelkoon kohottamasta kättäni hänen voideltuaan vastaan!” (1. Sam. 26: 10)
Daavid tunsi Jumalan todella hyvin ja oli Jumalalle ja arvoilleen uskollinen vaikeallakin hetkellä. Myöhemmin Raamattu kertoo, että Daavidin usko kannatti.
Jumalan suvereenista voimasta kertoo myös Heprealaiskirjeen alku, jossa todistetaan, kuinka Jeesus on suurempi kuin enkelit (Hepr. 1:4), Mooses (Hepr. 3:5–6) tai Joosua (Hepr. 4:8). Jeesus on toisenlainen kuin kukaan muu uskontojen mahtimiehistä. Jeesus on kaikista suurin, mutta hän on meille myös veli. Hän tuli joka suhteessa meidän kaltaiseksemme (Hepr. 2:17) ja oli koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin me (Hepr. 4:15). Jeesus tuli köyhäksi meidän vuoksemme, jotta me voisimme rikastua hänen köyhyydestään (2. Kor. 8:9).
Pyritään Daavidin tavoin niin syvään Jumalan tuntemiseen, että meilläkin on kanttia odottaa Jumalan oikeuden ja tahdon toteutumista, kun tilanne vaatii odotusta ja rukousta.
– Heli