Luin apostolien kirjan luvun ja jäin miettimään Paavalin elämää. Mielenkiintoinen ja merkittävä mies.
Entisessä elämässään hän oli kiivas Jeesuksen ja kristittyjen vastustaja. Hän vainosi, vangitutti kristittyjä ja oli todistamassa mm Stefanuksen kivittämistä kuoliaaksi. Apt 7. ja 8. Tultuaan Jeesuksen kohtaamaksi, kaikki hänen elämässään muuttui, loksahti uudestaan oikeille paikoille. Hän ymmärsi, että Jeesus on Messias. Tämän kohtaamisen varmaan muistatkin, Apt 9. luku kertoo tästä. Tämän päivän luvussa Paavali on innokkaasti kertomassa Jeesuksesta ja joutuukin itse puolestaan vainon kohteeksi ja todistamaan sitä, kuinka hänen ystävänsä pahoinpidellään.
Paavalin menneisyys ei ollut Jeesukselle ongelma. Meidän menneisyytemme ei ole Jeesukselle ongelma. Vaikka se voi meille itsellemme ollakin. Jeesus voi lopulta kaiken kääntää parhain päin. Ei Hän meidän elämän menneisyyttää muuksi muuta, mutta Hän voi antaa sille uuden merkityksen, sisällön. Hän antaa anteeksi, Hän uudistaa, parantaa, eheyttää, tuo toivon ja tulevaisuuden. Jeesuksen rakkaus on suurempi kaikkea kipua ja kipeää kärsimystä, omia vääriä valintoja ja niiden seurauksia.
”Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen”, Room 8:28.
”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon”, Jer 29:11.
Voin siis turvallisesti katsella elämässäni sekä taakse että eteenpäin. Jeesuksen kanssa. Tiedän, että Hänen rakkautensa kestää ja kantaa.
Tiina