Ps. 142, Matt. 6

Kiitoksia kaikille raamatunlukuohjelmaa käsittelevään kyselyyn aiemmin vastanneille! Teemme lukuohjelmaan pieniä muutoksia saadun palautteen perusteella. Kokeilemme mm. julkaista kommentit jatkossa päivittäin, jolloin päivän teksti on aina tässä ylimpänä. Palautetta saa antaa jatkossakin esimerkiksi Heikille, Mikalle, Tiinalle tai kenelle tahansa kommentaattorille. Siunausta päivääsi!

Ps. 142 Matt. 6

Päivän psalmin alussa sanotaan Daavidin laulaneen sitä ”ollessaan luolassa”. Tämä viittaa 1. Sam. 20 (jne.) tapahtumiin, jossa kuningas Saul yritti tappaa Daavidin ja Daavid joutui pakomatkoillaan piileskelemään milloin missäkin vuoristoseuduilla ja yöpymään luolissa. Daavid ei siis ole kirjoittanut näitä psalmeja kauniiksi liturgisiksi teksteiksi vaan oikeasti henkensä hädässä: ”Kuule, kuinka vaikeroin, en jaksa enää! Vapauta minut vainoojieni käsistä! He ovat minua vahvempia.” (jae 7) Daavid ei siis ollut Bruce Willis -tyyppinen kovaksikeitetty toimintasankari, joka olisi suunnitellut ylivoimaisen vihollisen kukistamista mies kerrallaan.
 
Kuumottavasta tilanteesta huolimatta psalmista näkyy hieno esimerkki, miten kristitty suhtautuu vaikeuksiin: ”Voimani ovat lopussa, mutta sinä näet jokaisen askeleeni.” (jae 4) Ei kielletä vaikeuksia, mutta ei vaivuta epätoivoonkaan. Missä tahansa olemme, mitä tahansa tulee vastaan, kuitenkin voimme olla yhdessä Jumalan kanssa. ”Sinä olet turvani.” (jae 6)
 
Matteuksessa Jeesus jatkaa teemaan sopivasti ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin. Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet.” (jae 33-34).
 

Heikki