Daavid jatkaa edelleen psalmejaan. Edelleenkin hän rukoilee apua vihollisiaan vastaan, mutta tämä lienee kirjoitettu myöhemmin, ehkä Daavidin ollessa kuninkaana. Viimeisistä jakeista päätellen omaisuuttakin oli jo kertynyt. Mietin myös, että aiemmissa psalmeissa Daavid puhuu vainoojista ja vihollisista, jotka ehkä viittasivat Sauliin ja hänen miehiinsä, mutta tässä psalmissa Daavid puhuu muukalaisista, jotka häntä uhkaavat. Ehkäpä se viittaa muihin kansoihin, joiden kanssa Daavid joutui taistelemaan tuon tuostakin.
Tässä psalmissa on myös mukana enemmän kiitosta ja ylistystä Jumalalle joka on mm. kallio, suojelija, linna, turva, pelastaja ja kilpi. Psalmin kuuluisin jae lienee jae 3: ”Herra, mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä ajattelet. Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen.” Kun ylistämme Jumalaa, tajuamme paremmin hänen suuruutensa ja meidän pienuutemme.
Evankeliumissa Jumalan suuruuden ymmärsi sadanpäällikkö, joka oli hakemassa apua palvelijalleen: ”Ei, Herra, en minä ole sen arvoinen, että tulisit kattoni alle. Sano vain sana, ja palvelijani paranee.” (jae 8). Tänään voisimme pohdiskella päivän kuluessa sitä, miten suuri Jumala itse asiassa onkaan.
Heikki