Hesekielin viidennessä luvussa Jumala lausuu tuomionsa Jerusalemille. Tällaisia tekstejä löytyy Vanhasta testamentista paljon: Jumala on vihainen ja osoittaa sekä tunteensa että voimansa. Monesti nämä tekstit saavat ihmiset ahdistumaan ja pelkäämään, että Jumala on paha. En halua vähätellä niitä tunteita, mutta sanoisin, että asiaan on toinenkin lähestymiskulma. Eikö ole turvallista tietää, että maailmaa, jossa on niin paljon pahuutta, kuten köyhyyttä, sairauksia, sotia ja hyväksikäyttöä, hallitsee kuitenkin Jumala, jolla todella on valta ja voima? Jos Jumala ei koskaan puuttuisi asioihin, koskaan osoittaisi voimaansa tai koskaan sen suuremmin välittäisi maailman oikeudenmukaisuudesta, niin eikö Jumala olisi aika avuton? Kun tunnemme Jumalan armollisen puolen, nämä kohdat näyttävät ennemminkin siltä, että Jumala hallitsee voimallisesti syntiin langennutta maailmaa, eivät siltä että Jumala haluaisi satuttaa ihmisiä. Kuten C.S Lewis kuvailee Aslan-leijonaa: ”Good, but not safe.”
Matteuksen evankeliumin puolella puhutaan avioliitosta ja pelastuksen eteen tehtävistä uhrauksista. Jeesus alleviivaa avioliiton kauneutta ja pysyvyyttä, mutta nostaa toiseksi yhtä hyväksi elinmuodoksi olla menemättä naimisiin. Eräs ystäväni huomautti kiinnostavasti, että protestanttiset kristityt tuntuvat pitävän avioliittoa välillä ainoana aidosti tyydyttävänä elämänmuotona (esimerkiksi verrattuna selibaattilupauksia vannoviin katolilaisiin). Kieltämättä usein tuntuu, että tärkeimmät rukousaiheet koskevat puolison löytymistä tai että suurin osa toiminnasta on perheellisille. Myös nuorten ihmisten hengellisen kellon tikitys tuntuu joskus kuuluvan kirkon takapenkistä saakka. Jos kuitenkin Jumalan valtakunnassa on erityinen paikka myös yksin palveleville, niin miksi säälisimme heitä? Elämä voi olla todella tyydyttävää ja onnellista, oli sitten naimisissa tai ei.
”Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista.” Kun rikas nuorukainen ymmärtää, ettei hän kykene antamaan kaikkeaan pelastuakseen, Jeesus heittää upeasti evankeliumin lain perään. Meillä kaikilla on oma pisteemme, jossa lähtisimme murheellisina pois. Eero Junkkaala onkin sanonut, että tekstin varsinainen tarkoitus ei ole ehkä niinkään kertoa rikkaan ihmisen sielunmaailmasta, vaan siitä, miten Jeesus löytää kipeän kohdan kaikkien nuorukaisen tavoin itseään hurskaana pitävien elämästä (Esseitä Uuden testamentin vaikeista kohdista). Mutta vaikka se olisi meille mahdotonta, niin Jumalalle kaikki on mahdollista. Jumala voi pelastaa toivottomimmankin tapauksen.
Esteri