Yli vuosi oli kulunut Hesekielin työhön kutsusta (vertaa Hes. 1:2). Nyt Hesekiel näki näyssä hohtavan, ihmisen kaltaisen hahmon, joka tarttui häntä hiuksista, minkä jälkeen Henki vai hänet Jumalan antamassa näyssä Jerusalemiin. Näyssä Hesekieliä johdatetaan temppelissä aina eteenpäin, hän saa eräänlaisen temppelikierroksen. Pahuuden paljastaminen jatkui ja jatkui siten, että Jumalan hylkääminen ja siihen liittyvät yksityiskohdat vain muuttuivat iljettävämmäksi koko ajan.
Mutta kyllä tämä Hesekielin sana koskee meitäkin, jotka Jeesukseen uskovina olemme Herran temppeli. Millainen meidän sydämemme on? Mitä sieltä löytyy? Onko siellä jotain salaista, jota tarkasti varjelemme, että se pysyisi piilossa? Onko meidänkin sydämemme kallellaan itse tekemillemme jumalille. Onko Jumala keskeisellä paikalla elämässämme vai jossain laitamilla, jos sielläkään? Syntisinä meidän sisimmässämme elää aina monenlaista pahuutta. Valitettavasti synti ja Jumalan vastainen vanha ihminen, liha, asuu uskovassa koko elämän ajan. Sille emme voi mitään. Mutta perustavaa laatua oleva kysymys on: palvommeko me sitä vai taistelemmeko sitä vastaan? Eli otammeko vastaan Jeesuksen valmistaman pelastuksen (ks. tämän päivän UT:n teksti). Emme kelpaa Jumalalle omamme varassa. Emme sen, mitä teemme, emmekä sen, mitä meistä on uskovina tullut, sillä kaikki parhainkin omamme on tahrattua. Kelpaamme Jumalalle ainoastaan siitä syystä, että Jumala Kristuksen tähden ottaa meidät syliinsä.
___
Matteuksen evankeliumin kohdassa Jeesus jatkaa vertauksilla puhumistaan. Jeesus käytti paljon vertauksia. Ne jäävät useasti ihmisten mieliin paremmin kuin suora julistus.
Vertauksessa kuninkaan pojan häistä on siis kyse Jumalasta, joka on valmistanut häät pojalleen, Jeesukselle. Kuningas lähettää palvelijansa kutsumaan uusia ihmisiä hääjuhliin. Hääkutsu piti antaa kaikille, keitä he vain tapasivat. Samoin on tilanne tänäänkin: Kutsua kuninkaan pojan häihin tulee kuuluttaa kaikkialla maailmassa. Kutsu Jumalan valtakuntaan kuuluu kaikille. Jumalan rakkaus ei ole valikoivaa. Kutsua ei tule rajata vain joillekin. Se kuuluu niin ”hyville kuin pahoillekin”.
On hyvä huomata, että kaikki on lähtöisin Jumalasta. Hän on aloitteen tekijä. Hän on tehnyt kaiken valmiiksi. Hän kutsuu ihmisiä järjestämäänsä juhlaan taivasten valtakuntaan. Jeesus on kuollut kaikkien puolesta. Kaikkein syntisinkin saa tulla Hänen luokseen, sillä Hän itse on valmistanut hääpuvun jokaista varten. Kaikki eivät kuitenkaan pääse perilleen kirkkauteen. Kysymys ei ole siitä, että he ovat liian heikkoja. Kysymys on siitä, että heille ei kelpaa Jeesuksen valmistama pelastus. He haluavat itse päättää omasta tiestään ja haluavat itse yrittää pelastaa itsensä.
Mikko