Jooelin kirjan tunnetuin kohta lienee kolmannen luvun alku, jossa puhutaan Pyhän Hengen vuodattamisesta. Juuri tätä lukua Pietari siteerasi Apostolien tekojen alussa selittäessään hämmästyneille ihmisille, mitä juuri oli tapahtunut. Lupaus siitä, että Jumala vuodattaa henkensä kaikkiin ihmisiin oli vanhan testamentin mittapuulla jotain aivan uutta. Vanhassa testamentissa Jumalan henki tuli milloin kehenkin profeettaan, kuninkaaseen tai johtajaan, mutta yleensä yksittäisiin ihmisiin, jotka sitten olivat näkyvässä roolissa, halusivat tai eivät.
Helluntain tapahtumien jälkeen tilanne sitten muuttui ja Pyhä Henki asuu meissä kaikissa, jotka olemme toivottaneet hänet tervetulleeksi. Korinttilaiskirjeessä Paavali toppuuttelee yksittäisen ihmisen merkitystä, yksi istuttaa ja toinen kastelee; Jumala käyttää meitä kaikkia omalla paikallamme viedäkseen asioita eteenpäin. Ja jos jotain hyvää tapahtuu, se tulee Jumalalta!
Molemmissa päivän luvuissa muistutetaan myös siitä, että olemme tämän maailman loppusuoralla. Jooelin (jakeet 2-3) mainitsemat merkit taivaassa ja maan päällä ovat samoja, joista Jeesus puhui. Pietarikaan ei ensimmäisenä helluntaina unohtanut noita jakeita! Ja Paavali muistuttaa samoin, että tuomiopäivä tulee ja meidän kaikki tekemisemme arvioidaan – ja se koskee myös meitä uskovia. Välillä on hyvä miettiä, mihin aikamme ja varamme täällä käytämme.
Heikki