Paavali jatkaa epäjumalille uhratun lihan käsittelemisellä. Paavali ilmeisesti vastailee siis kysymyksiin, joita Korintin seurakunnasta on hänelle lähetetty; edellisetkin luvut ovat olleet näitä vastauksia. Tuohon aikaan eläimet yleensä ensin uhrattiin jossain temppelissä jollekin epäjumalalle ja tuotiin sitten lihakauppaan myyntiin. Ymmärrän kyllä hyvin, millaisia ristiriitaisia tunteita kauppareissu sitten aiheutti tuoreille kristityille, saattaisi aiheuttaa itsellenikin…
Nykyään emme törmää ihan samaan ongelmaan, mutta kyllä edelleenkin kristikunnassa on erilaisia mielipiteitä siitä, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei: verilettujen syöminen, tanssiminen, jooga, mindfullness, korttipelit, tatuoinnit, lihansyönti, akupunktio, homeopatia, fantasiakirjallisuus, alkoholin käyttö, tupakointi, itämaiset taistelulajit, horoskoopit jne. Mikä tahansa ei varmastikaan ole ok ja varauksellinen suhtautuminen asiaan, jota ei tarkemmin tunne, lienee viisasta. Toisaalta yhteiselämäämme pitäisi ohjata rakkaus molempiin suuntiin. Jos itse suhtaudun varauksellisesti johonkin, minun tehtäväni ei välttämättä ole ojentaa sormi pystyssä heitä jotka ajattelevat toisin. Ei ainakaan aina ja automaattisesti. Toisaalta, jos itse ajattelen asiasta avarammin, on oikein olla kiusaamatta ja provosoimatta toista, jonka tiedän ajattelevan toisin. ”Jos on mahdollista ja jos teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien kanssa.” (Room. 12:18)
Heikki