Tänään puhutaan puolestaan Egyptistä ja sen tulevaisuudesta. Luvun loppuosa, jossa kuvataan Egyptin onnellisia vaiheita, on mielenkiintoisempi. Profetioista on aina vähän vaikea tietää, joko ne ovat lopullisesti täyttyneet, mutta mahdollisesti nämä jakeet ovat toteutuneet jo Jesajaa seuraavina vuosisatoina. Israelilaisiahan päätyi pakkosiirtolaisuuden aikana runsaasti myös Egyptiin. On arvioitu, että Jeesuksen aikaan Egyptissä asui noin miljoona juutalaista. Kun Joosef lähti Marian ja Jeesuksen kanssa pakomatkalle Egyptiin, he eivät siis olleet siellä yksin egyptiläisten keskellä, vaan todennäköisesti elivät siellä juutalaisessa yhteisössä.
Jakeeseen 19 (”Herralla on oleva alttari keskellä Egyptin maata”) liittyy sellainen jännä tieto, että juutalainen pappi Onias IV (ylipappi Onias III:n poika) joutui pakenemaan Egyptiin makkabilaissotien aikaan ja ilmeisesti tämän Jesajan profetian innoittamana rakensi sinne kopion Jerusalemin temppelistä vuonna 154 eKr. Se tuhottiin lopulta vuonna 73 jKr. On vaikea tietää, joko nuo tapahtumat kuittasivat Jesajan profetian vai onko jotain parempaa vielä tulossa. Loppujakeet voivat viitata myös rauhan valtakuntaan, joka on vielä edessäpäin.
Johannesta lukiessa jäin pohtimaan sitä, että Johannes Kastaja sanoo pariinkin kertaan, että ”minäkään en tuntenut häntä” – siis Jeesusta. Veikkaan, että Johannes kyllä tiesi ja tunsi Jeesuksen, olivathan he samanikäisiä sukulaispoikia. Mutta silti Johannes ei tiennyt etukäteen, että juuri Jeesus on messias, se selvisi hänellekin vasta kasteen yhteydessä. Silti Johannes oli tehnyt itsensä naurunalaiseksi ja lähtenyt riskillä julistamaan. Aika rohkea veto.
Kautta historian Pyhän Hengen toimintatapa tuntuu olevan sama: hän kertoo meille juuri sen verran kuin tarvitsee, jotta voimme suorittaa oman pikku palasemme. Siitä meidän pienestä palasestamme voi sitten seurata kaikkea hyvää enemmän kuin arvaammekaan. Klassikkoesimerkki tässä luvussa on Andreas, josta ei Raamatussa muuten puhuta paljoa, mutta hän toi Pietarin Jeesuksen luo ja sillä taas oli valtavan suuri merkitys.
Toisia meistä kutsutaan tekemään isoja ja näkyviä juttuja, toisille taas on varattuna näkymättömämpiä tehtäviä. Mikä on se iso tai pieni juttu, johon Jumala kutsuu meitä tänään?
Heikki