Tämän päivän uuden testamentin tekstissä käsitellään lakia, vapautta ja syntiä. Koetan nyt parhaani mukaan antaa asiasta esimerkin omasta elämästäni.
Toukokuussa 2004 lopetin alkoholin käyttämisen. Lopetin koska huomasin päihtymisen hallitsevan liikaa elämääni, kuinka vietin viikonloppuja, missä seurassa kuljin, mihin rahaani käytin tai mistä sain iloa.
Kun muistelin omia nuoruusvuosia tai sukulaisten elämää, niin huomasin kuinka paljon ikäviä, sopimattomia ja pahoja asioita alkoholin vaikutuksen alla oli tapahtunut. Mutta siitä huolimatta olin jatkanut, koska se oli olennainen osa elämääni.
Kun aloin käymään seurakunnassa, rukoilemaan ja lukemaan raamattua, niin sitä myötä alkoi kasvaa halu ja rohkeus muutokseen. Toukokuussa 2004 viimein tuli hetki jolloin päätin että tähän loppuu alkoholinkäyttö. Ja voi ihanuus sitä vapauden tunnetta joka syntyi tuosta päätöksestä. Ja nyt olen ollut 18 vuotta selvin päin. Ja päivääkään en ole tuota päätöstä katunut.
Kiitän tästä vapaudesta Jeesusta, koska ilman Häntä minulla tuskin olisi ollut rohkeutta muutokseen. Tai edes olisin suostunut myöntämään itselleni kaikkea sitä harmia mitä alkoholin käyttö on tuonut.
Olisi ollut todella paljon erilainen asia, jos minulle olisi todettu että et voi olla kristitty jos juot alkoholia. Olisin saattanut luopua alkoholista myös tuolla tavalla, mutta silloin minulta olisi jäänyt pois kaikki se sisäinen pohdinta, jonka perusteella tajusin tehneeni syntiä ja tarvitsen armoa ja muutosta.
— Tomppa