Luin äsken kirjaa “Nimesi on rakastettu”, joka sanoittaa ihmisenä kasvua kristilliseltä arvopohjalta. Sieltä kokosin muutamia ajatuksia tähän lukuun liittyen. Armosta eläminen ei ole helppoa, mutta sen vastaanottaminen ei jää turhaksi!
Vapahtajan vastaanottaminen on Jeesuksen toivottamista tervetulleeksi omaan elämään, avautumista anteeksiannon voimalle ja vapaudelle. Elämä Jeesuksessa perustuu armoon, aitouteen, rakkauteen, yhteyteen ja aitoihin suhteisiin. Näiden varaan rakentuu myös ihmisen psyykkinen hyvinvointi. Kun olemme armosta pelastettuja, niin armon on mahdollista kasvattaa meitä rakentavimpiin suhteisiin lähimmäistemme kanssa sekä mielen uudistukseen. Mieli on aivojen, kehon ja ympäristön vuorovaikutusverkosto. Se on vahva osa minuuttamme ja persoonaamme. Tarvitsemme paljon hyvän ja hyväksynnän toistoja mielen toipumiseen. Armo auttaa meitä olemaan totta itsellemme ja lähtemään tutkimaan itseämme uteliaasti Jeesuksen omina.
Voisiko Jumalan työtoveriksi kasvun tavoitteiksi poimia seuraavaa?: “Mielemme on puhdas, meillä on tietoa, kärsivällisyyttä ja ystävällisyyttä, meillä on Pyhä Henki, vilpitön rakkaus, totuuden sana ja Jumalan voima (6-7). Lisäisin vielä tähän Paavalin moton flippiläiskirjeestä (4:13):”Kestän kaiken hänen avullaan joka antaa minulle voimaa.”
Juha