Lopunaikojen teema jatkuu. Tätä lukua lukiessani mietin, ettei meille ole luvattu tässä maailmassa helppoa tulevaisuutta. Jeesusta ja hänen seuraajiaan vastustetaan ja tullaan vastustamaan. Tämä kuuluu jotenkin Jumalan suunnitelmaan, tai ainakin hän sen sallii. Jumalan ilmoittamaa totuutta halutaan kyseenalaistaa ja horjuttaa hänen kuninkuuttaan. ”Onko Jumala todella sanonut?” kuuluu monesta suunnasta nykyäänkin. (1 Moos 3:1) Meidän on siis hyvä tuntea raamattumme ja sen ilmoittama totuus ja elää seurakuntayhteydessä. Juurtua Jeesukseen ja kasvaa hänen tuntemisessaan. (2 Tess 2:15)
Kaiken myllerryksen ja hämmennyksen keskellä on hyvä muistaa, että vastustaja – vaikka näyttäisikin olevan voimallinen – on Jeesuksen rinnalla kevyt ja köykäinen. Jeesus surmaa vastustajan yhdellä suunsa puhalluksella. (2 Tess 2:8) Jeesus ja vastustaja painivat ihan eri sarjoissa, he eivät ole tasavertaisia. Jeesuksen valta ja voima on niin paljon suurempi kuin vastustajan, ettei niitä voi edes mitenkään vertailla. Olemme voittajan joukoissa ja voimme luottaa siihen, ettei kukaan voi riistää meitä Isän kädestä. (Joh 10: 27-30) Meidän ei siis tarvitse olla peloissamme, vaikka ympärillämme kuohuukin monella tasolla.
”Vaikka vuoret järkkyisivät ja kukkulat horjuisivat, minun rakkauteni sinuun ei järky eikä minun rauhanliittoni horju, sanoo Herra, sinun armahtajasi.” (Jes 54:10)
Tiina