Abraham oli suuressa arvossa vieraassa maassa. “Herra, sinä Jumalan ruhtinas meidän keskuudessamme!” Aiemmin (21:22) annettiin Abrahamista myös hyvä todistus:”Jumala on sinun kanssasi kaikessa mitä teet.” Hänen uskonsa ja luottamuksensa Jumalan lupauksiin teki hänet hienoksi esimerkiksi. Abrahamia johdatettiin askel kerrallaan: ”Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, minne oli menossa” (Hepr. 11:8). Aabrahamilla oli herkkyyttä kuulla kun Jumala puhui hänelle eikä hän kyseenalaistanut Jumalan puhetta, vaan toimi kuuliaisesti.
Luvussa kerrotaan myös suuresta surusta. Aabrahamin vaimo ja pitkäaikainen elämänkumppani Saara kuoli 127-vuotiaana. Abrahamille se oli varmaan raskas hetki. Olihan hän Saaran kanssa tehnyt yhdessä pitkän matkan Jumalaa seuraten. Hän hoiti surutyötä itkemällä, viettämällä valittajaiset ja hankkimalla hautapaikan, jotka ehkä kertovat heidän loppuun asti kestäneestä rakkaudestaan tai sitten vaan velvollisuudesta järjestää vaimolle asianmukaiset hautajaiset.
Itselleni heräsi vähän empatiaa Saaraa kohtaan, koska vain Abrahamia kehuttiin yhteisistä saavutuksista, mutta se taisi olla maan tapa silloin. Saara ei päässyt helpolla elämässään. Paimentolaisena eläminen jatkuvasti liikkeellä olevan miehen kanssa oli varmaan vaativampaa kuin kaupungissa eläminen. Lapsettomuus oli hänelle suuri murhe elämässä. Hän kunnioitti miestään, oli hyväkäytöksinen, kaunis ja sai osakseen arvostusta myös Abrahamilta. Abraham kuunteli myös vaimoaan ja kriisitilanteissa Saaran sanalla oli painoarvoa. Tästä esimerkkinä oli mm. se, kun Saaran painostamana Abraham lähetti raskain mielin Haagarin ja Ismaelin maailmalle.
Lähtiessään Abrahamin matkaan, ei Saarakaan tiennyt miten ihmeellisen elämän hän sai elää ja vielä synnyttää ikäihmisenä lupauksen pojan Iisakin. Yhdessä he jaksoivat loppuun asti Jumalaa kuunnellen ja seuraten. Jumala antoi hänelle myös kuninkaallisen nimen Saara, joka tarkoittaa ruhtinatarta. Saaran nimi löytyy myös Heprealaiskirjeen 11 luvun uskon esikuvia listauksesta: “Koska Abraham ja Saara uskoivat, he kykenivät saamaan jälkeläisen, vaikka Saara oli hedelmätön ja heidän aikansa oli ohi” (Hepr. 11:11). Voinee kai sanoa, että Jumala antoi Abrahamille avun, joka oli hänelle sopiva.
Tuli mieleen itsekin useita vuosikymmeniä avioliitossa eläneenä se, miten helppo on arkipäiväistää puolison merkitys elämässä. Myönteisen palautteen antaminen, kehut ja kiitokset ovat tärkeä osa kukoistavaa suhdetta. Nyt voisi ottaa siitä itselleen haasteen ainakin täksi päiväksi;)
Juha