Psalmista 37 tulee mieleeni muutaman vuoden takainen tilanne, jossa oli tehtävä aika iso päätös muutaman päivän sisällä. Rukoilin, että Jumala voisi siihen tilanteeseen jollakin tavalla puhua. Seuraavana päivänä tai ylihuomenissa luin psalmia 37 lukusuunnitelman mukaan. Sieltä tuli vastaus yksittäisestä jakeesta hyvin selkeästi ja kirkkaasti. Asian luonteen vuoksi en voi mainita jaetta enkä edes asiaa. Joka tapauksessa se oli valtavan iso rukousvastaus.
Tietyllä tavalla ihmeellistä oli, ettei tuossa tilanteessa ollut mitään ihmeellistä. Luin Raamattua ihan samalla tavalla kuin teen joka päivä. Ihmeellistä kuitenkin oli, että juuri tuo kohta tuli juuri siihen hetkeen, jossa apua tarvitsin. Ajoitus oli täydellinen.
Oma johtopäätökseni on, että kannattaa siis lukea Raamattua. Ja kannattaa lukea sitä sillä odotuksella, mitä Jumala juuri tänään halua puhua sanansa kautta. Monesti arkiaamuina unenpöpperössä ainakin itseltäni tämä tahtoo unohtua.
Pekka