Joos. 22, Joh. 13

Hei kaikille! Esteri tässä aloittelee uutta viikkoa. Haluan heti alkuun sanoa tärkeän asian. Olen tähän asti pystynyt pitämään kiinni siitä, että kirjoitan vastuuviikoillani sekä Vanhan että Uuden testamentin kohdista. Nyt kuitenkin valitettavasti jouduin myöntämään itselleni, etten ehdi paneutua tehtävään riittävästi pitääkseni tutusta tavasta kiinni. Niinpä kommentoin tällä viikolla ainoastaan Uuden testamentin tekstit, mutta rohkaisen kaikkia lukemaan ehdottomasti myös Vanhan testamentin tekstejä. Molemmat ovat tärkeitä, tämä ei ole missään tapauksessa väheksymistä Vanhan testamentin suuntaan!

Joos. 22

Joh. 13

Päivän Uuden testamentin kohdassa kerrotaan ainutlaatuisesta ja kauniista tapahtumasta, kun Jeesus pesi opetuslasten jalat. Jeesus toteaa täysin suoraan, että tämä on meille esimerkkinä siitä, miten meidän tulisi kohdella toisiamme. Ihminen on taipuvainen haluamaan mainetta ja vaikutusvaltaa, ja usein näitä saatuaan ihminen haluaa orjuuttaa ja alistaa muita. Tästä esimerkkinä voisi olla esimerkiksi ihmisen ja luonnon suhde tai väärinymmärretty ajatus siitä, että miehen vastuu perheessä oikeuttaisi kohtelemaan vaimoa huonosti. Jeesus pistää tälle täyden stopin: todellista johtajuutta ja lähimmäisyyttä on se, että rakastaa, uhrautuu ja kantaa vastuun. Tätä täydentävät Jeesuksen sanat jakeissa 34-35: ”Minä annan teille uuden käskyn: rakastakaa toisianne! Niin kuin minä olen rakastanut teitä, rakastakaa tekin toinen toistanne. Kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos te rakastatte toisianne.” Näihin raameihin ei mahdu millään tapaa se, että hyväksikäyttää muita oman asemansa pönkittämiseksi. Kristityn tehtävä on olla kuin Kristus itse ja rakastaa niin, että tekee sitten vaikka vähän likaisiakin töitä pitääkseen muista huolta.

Esteri