”Herra sinuun minä turvaan.” (jae 1a, Suomen kansan Raamattu)
Jeesus kohtasi rikkaan nuorukaisen, jolla oli halu olla Jumalalle kelpaava. Jeesus heitti kovan vaatimuksen, ei riittäisi, että noudatti kaikkia käskyjä, vaan nuorukaisen olisi pitänyt myydä kaikki, mitä omisti ja vasta sitten hän olisi ollut täydellinen ja kelpaava seuraamaan Jeesusta. Ihan en kyllä ymmärrä tätä kovaa ehtoa.
Me olemme varsin helposti kiinnittyneet varallisuuteen tai sen tavoitteluun ja ehkä sen myötä saatuun tai saatavaan asemaan ja turvaan. ”Kaikkea on” niin kuin lauletaan eräässä kauppaliikkeen mainoksessa. Juuri tuon kaiken takia Jumalan valtakunnan asiat eivät ehkä kiinnosta ns. länsimaissa. Kaikkea tavoitellessa saattaa tulla tyhjyyden ja tarkoituksettomuuden tunne. Kuoleman kohtaaminen lienee tiukka tilanne, kun se saavutettu tai tavoiteltu kaikki jää tänne, eikä auta yhtään.
Tässä harmaassa sumussa tärkeysjärjestysten kanssa taidan olla itsekin. Herra armahda, tulee nyt mieleen.
Pirkko