Kolmen vuoden opetuslapseuskoulu oli takana ja Jeesus antoi ymmärtää, että vielä tarvittiin osallisuus Pyhästä Hengestä. Pyhää Henkeä tuli odottaa. Se oli aktiivista odottamista, opetuslapset ja muut Jeesuksen lähimmät seuraajat rukoilivat noina päivinä yläsalissa. Helluntai oli ainutkertainen tapahtuma, mutta näkisin Pyhän Hengen odottamisen olevan tärkeää myös meille. Odottamiseen liittyy avoimuus ja kaipaus Hengen työlle.
On oikeastaan aika hämmästyttävää, että Jeesuksen seuraajien joukko ei tuossa vaiheessa ollut kovin suuri. Apostolit olivat ydinryhmä. Helluntaipäivänä koolla oli 120 ihmistä ja Jeesus ilmestyi ylösnoustuaan noin 500 ihmiselle. Helluntain jälkeen tapahtui moninkertaistuminen tuon ydinjoukon kautta. Minua tämä muistuttaa siitä, että hengellisessä työssä ei pidä tavoitella ensisijassa isoja määriä, vaan kasvattaa ja varustaa sitoutuneita Jeesuksen seuraajia.
Lukiessani tätä tuttua lukua huomioni kiinnittyi jakeisiin 9-11. Jeesus antoi edellä lähetystehtävän ja saman tien hänet otettiin taivaaseen pilven viemänä. Opetuslapset jäivät katsomaan taivaalle, että vieläkö Jesuksen näkisi. Jos olisin ollut tuossa tilanteessa, niin olisin varmasti jäänyt katselemaan ja ihmettelemään tapahtunutta. Mutta enkeli palautti opetuslapset nopeasti siihen, että menneeseen ei kannata jäädä. Oli aika mennä eteenpäin odottamaan Pyhää Henkeä.
Mika