Hiskia teki uskollisesti sitä, mikä oli hyvää ja oikeaa Herran, hänen Jumalansa, silmissä. Kaikessa, mihin hän ryhtyi, koskipa se sitten temppelin jumalanpalvelusta, lakia tai käskyjä, hän noudatti Jumalan tahtoa. Hän teki näin kaikesta sydämestään, ja niin hän menestyi.” 2. Aik. 31: 21. Uskollisuus hyvän tekemisessä on sellaista, jota kaipaa nähdä omassa elämässä, työssä ja seurakunnassa, ihmisten kesken. Jos ihminen tekee uskollisesti elämässään jotakin asiaa, niin hänestä pitäisi tulla hyvä asian tekemisessä. Jos uskollisuus on sitä, että tekee aina asiat mitä pitää eikä luista tekemisestään, niin senhän pitäisi tuottaa paljon hyvää ympärille. Oikean tekeminen, tuo minulle mieleen oikeudenmukaisuuden. Oikeudenmukaisesti toimiva ihminen ei väheksy ketään ihmistä, arvostaa kutakin ihmistä sellaisena kuin hän on.
Olen nähnyt tällaisia ihmisiä, joista oikein huokuu hyvän tekeminen. Minä olen saanut heiltä paljon hyvää elämääni. Tällaisten ihmisten seurassa on helppo hengittää, Hiskiaa kuvataan tällaisena ihmisenä. Kumpa voisin olla itsekin tällainen ihminen. Oliko Hiskia kuitenkaan aina oikeasti toimiva ja hyvää tekevä ihminen? Mehän olemme syntisiä ja väistämättä synti näkyy elämässämme. , Jospa tässäkin lauseessa näkyy se, miten Jumala näkee meidät Kristuksen sovitustyön kautta. Hän näkee meidät aina puhtaina ja vanhurskaina, hänen ansiostaan. Toisaalta hän myös näkyy elämässämme hyvänä, hyvä näkyy, vaikka vajavaisena. Vajavaisenakin Kristuksen hyvyys näkyy elämässämme. Hänen ansiostaan voimme tehdä hyvää ja ajatella hyvää itsestämme ja toisistamme.
Pyrkimys ystävällisyyteen ja lempeyden osoittamiseen kaikille ihmisille riitelyiden sijaan ei voi tuoda oikein mitään muuta kuin hyvää mieltä toisille ja itselle. Paavali toteaa, että kaikenlainen typerä väittely on turhaa ja hyödyntöntä. Ihmiset näkevät erilaiset asiat eri tavoin, eikä niistä kiistely edistä toisen hyvää. Toinen haluaa tehdä eri asioita kuin toinen, eri tavoin kuin toinen, päämääränä meillä on kristittyinä kuitenkin sama, usko on sama ja evankeliumi on sama. Keskitytään pelastajamme tekoon. “Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja saisimme osaksemme ikuisen elämän, niin kuin toivomme.”
Mika M