Tänään uuden testamentin luvussa mennään syvissä vesissä. Jeesus ei kovin valoisaa tulevaisuudenkuvaa maalaa. Matka loppuun on vaikea ja lopussa vasta kauheaa onkin. Pitää olla tarkkaavainen (valvoa) mutta tarkkojen päivämäärien arveluun ei pidä sortua. Ja tämän päälle tulee varoa ihmisiä jotka johtavat tässä asiassa harhaan. Helppoa tämä elämä uskovana 🙂
Moni meistä haaveilee että tulisi Jeesus jo takaisin Jumalan valtakunnan kanssa. Mutta kuinka moni meistä sisimmässään oikeasti toivoo sitä että saisi elää maanpäällisen elämänsä rauhassa ja sitten siirtyä iänkaikkisuuteen. Uskoisin että aika moni. Ja minusta sellainen ajattelu on varsin… inhimillistä.
Mitä enemmän maailman tapahtumia seuraa, niin tuntuu että lopun aikojen tiellä ollaan. Mutta tuhansien vuosien ja varmaan jokaisen sukupolven aikana on tullut vastaan ilmiöitä joita pystyy rinnastamaan raamatussa kerrottuihin tapahtumiin. Ehkä se on Jumalan armoa että ‘jatkoaikaa’ on tullut ja uusia sukupolvia on syntynyt hämmästelemään Jumalan luomakuntaa. Tämän armon varaan on hyvä jättäytyä kun maailman meno ja tilanne ahdistavat.
Tomppa