“Se on Jumalan palvelija ja toimii sinun parhaaksesi. Mutta jos teet väärin, pelkää! Esivalta ei kanna miekkaa turhaan. Se on Jumalan palvelija ja panee täytäntöön väärintekijälle kuuluvan rangaistuksen. Siksi on suostuttava esivallan alaisuuteen, ei vain rangaistuksen pelosta vaan myös omantunnon vaatimuksesta. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.”
Room. 13:4-5, 10
Esivallan alaisuuteen asettuminen on ainakin minulle helppoa Suomessa, kun luotan esivallan noudattavan oikeudenmukaisuutta ja säädettyjä lakeja. Totalistirisessa maassa sen sijaan tämän säännön noudattaminen ei ole helppoa. Paavali kirjoitti aikana, jolloin ei ollut hirveästi oikeuksia yksilöllä ja elettiin diktatuurissa. Kuitenkin Paavali kehottaa luottamaan esivallan antaman rangaistuksen kohdistuvan väärintekijöihin. Esivalta piti kuitenkin yllä järjestystä ja sen ansiosta yhteiskunnassa ei vallinnut kaaos, vaikka yksilöiden kohdalla rangaistukset eivät aina olleetkaan oikeudenmukaisia. Paavali korostaa, että kaiken yläpuolella on kuitenkin Jumala. Jumala on asettanut esivallan pitämään yllä tiettyä järjestystä, vaikka ihmisiä sorretaankin. Paavali edellisessä luvussa kehottaa asettumaan vähäosaisen, sorretun rinnalle. Onko niin, että kristitty parhaiten osoittaa myös esivallalle, viime kädessä Jumalalle, kunnioitusta ja arvostusta pitämällä heikoimpien puolta ei vastustamalla esivaltaa, vaan seisomaan sorrettujen ja väärin kohdeltujen rinnalla? Armossa eläjän tulisi osoittaa armoa sorretuille ja tukea heikkoja, kunnioittaen esivallan oikeudenmukaisia rangaistuksia väärintekijöitä vastaan.
“Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne. Joka rakastaa toista, on täyttänyt lain vaatimukset. Käskyt »Älä tee aviorikosta», »Älä tapa», »Älä varasta», »Älä himoitse», samoin kaikki muutkin, voidaan koota tähän sanaan: »Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.» Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Näin rakkaus toteuttaa koko lain.” Room. 13:8-10 Armossa eläjän ei pidä olla velkaa lähimmäiselle käyttämällä hänen hyväntahtoisuuttaan hyväkseen. Armon yhteisöissä olen tavannut paljon hyvää tekeviä ihmisiä, valitettavasti on ollut myös ihmisiä, jotka ovat käyttäneet väärin toisten tekemää hyvää. Paavali kehoittaa olemaan rakkaudesta toisiaan kohtaan. Vaikka vääriä asioita on tapahtunutkin, niin rakkaus peittää kuitenkin syntien paljouden. Väärintekoja ei tietenkään pidä lakaista ”maton alle”, niihin on rakkauden nimissä myös puututtava. Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa.
Saamme yhdessä kiittää Jumalaa hänen hyvyydestään. “Sinä kasvatat ruohon karjaa varten ja maan kasvit ihmisen viljeltäviksi, että hän saisi leipänsä maasta. Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi, öljyn hänen kasvojansa kaunistamaan ja leivän hänen ruumiinsa voimaksi. Lukemattomat ovat tekosi, Herra. Miten viisaasti olet ne tehnyt! Koko maa on täynnä sinun luotujasi. Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra, ja odottavat ruokaansa ajallaan. Sinä annat, ja jokainen saa osansa, avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi. Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää, näin uudistat maan kasvot.” Psalmit 104:14-15, 24, 27-28, 30
Mika