Jes. 8, 1. Kor. 7

Jes. 8

Jumala lähettää Juudalle sanan “Pitäkää te Herra Sebaot pyhänä, pelätkää vain häntä”. Tämä on minulle hyvin avaava kuva Herran pelosta: jos pelkää Jumalaa, eroa hänestä enemmän kuin muuta, mitään muuta pelättävää ei lopulta ole. Juuda näki edessään realiteetit: rajalliset vesivarat ja vaarallisen liittouman pohjoisheimojen ja Syyrian välillä. Tämä oli heidän keskeinen virheensä. He unohtivat, että realiteetit ovat todellisia, mutta Jumalan todellisuus on lopulta aina vahvempi. Hän voi yhdellä sanallaan kääntää koko historian kulun. Miten erilaiselle omat ongelmamme näyttäisivät, jos kykenisimme katsomaan niitä tästä perspektiivistä! “Tehkää suunnitelma! Se raukeaa. Neuvotelkaa! Ei se hyödytä.” Mutta vain sillä on lopulta merkitystä, että “Meidän kanssamme on Jumala!”

Jumala on äärimmäisen kärsivällinen. Hän antoi Israelilaisille ja Juudan kansalle satoja vuosia armon aikaa, samoin kansoille, jotka Israelilaiset hävittivät tieltään tullessaan Luvattuun Maahan. Profeetat muistuttavat siitä, ettei oikeudenmukainen Jumala voi kuitenkaan antaa vääryyden vallita loputtomiin. Jesaja puhuu jakeissa 11-15 Jeesuksesta, kompastuskivestä, jonka edessä jokainen lopulta kaatuu tai pelastuu. Pawson sanoo hienosti, että Jumalan “sisäinen jännite” oikeudenmukaisuuden ja armon välillä ratkeavat ristillä, jossa synnit saavat samaan aikaan rangaistuksensa ja annetaan anteeksi. 

1. Kor. 7

Päivän uuden testamentin kohdassa näen, että Paavalilla on mielessään kaksi kilpailevaa hyvää: toisaalta Paavali näkee, kuinka poikkeuksellisessa tilanteessa, kiireessä evankelioida vauhdilla ennen Jeesuksen paluuta yksin elävillä on paremmat valmiudet toimia seurakunnan ja evankeliumin palveluksessa. Toisaalta perheyhteyden ja avioliiton suojaava vaikutus, oli aivan erityisen tärkeä uutta elämää opetteleville korinttilaisille (jotka elivät Afroditen temppelin ja laillisen prostituution ympärillä pyörivässä kaupungissa). “Tämän sanon teidän parastanne ajatellen, en sitoakseni teitä vaan auttaakseni teitä elämään kunniallisesti ja pysymään lujasti ja häiriintymättä Herran yhteydessä.” Ajattelen, että näissä luvuissa tulee hyvin näkyväksi, miten erilaisia me ihmiset olemme, ja miten erilaisista tilanteista tulemme: yhdelle annetaan yksi ja toiselle täysin päinvastainen ohje. Jumalan valtakunta ei perustu sokeille taulukoille tai algoritmeille, vaan Isä näkee meidät niine tarpeinemme ja voimavaroinemme mitä meillä on.

Isä, kiitos siitä, että olemme sinulta saaneet Jeesuksen kulmakiveksi, jolle rakentaa, ei kompastuskiveksi. Auta minua ja meitä tänään rakentamaan tälle kivelle, nojaamaan sinun tahtoosi ja mahdollisuuksiisi. Kiitos, että haluat rakennukseesi myös minut, tällaisena kivenä kuin olen. Anna tänään minulle viisautta olla ja toimia tahtosi mukaan tällä paikalla.

Ada