OM Uutisten numerossa 2/2024 (kesäkuu – elokuu) oli mielenkiintoinen ajatus, jonka esittäjää ei sen tarkemmin yksilöidä ja/tai nimetä. Kirjoittaja puhuu ystävästään, joka oli todennut näin: ”[–] suomalaiset ovat maistaneet juuri sen verran uskonnollisuutta, että luulevat tietävänsä, mistä kaikessa on kyse”.
Vähän samankaltaisesti mietin ensimmäisen Korittilaiskirjeen 13. lukua. Kyseinen lukuhan luetaan yleensä häissä. Miten vihkipari ja paikalla oleva seurakunta ymmärtävät tekstin? Uskaltaisin väittää, että aika moni ajattelee, että tekstissä kuvataan ihmisten välistä inhimillistä rakkautta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan kyse on Jumalan agape-rakkaudesta.
Ymmärrän tämän niin, että Paavali haluaa korostaa Jumalan rakkauden kokemista ja omistamista kaiken lähtökohtana ja keskipisteenä. Vaikkei tässä kirjoitetaan mitään Jeesuksesta, niin Jumalan rakkaus kaikkia ihmisiä kohtaan on ilmestynyt juuri Jeesuksen elämässä, kuolemassa, ylösnousemuksessa ja taivaaseen astumisessa. Tämä rakkaus asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin ja vaikuttaa sen, että teemmepä mitä tahansa, voimme toimia tässä rakkaudessa.
Pekka