Kaikki Jumalan käytössä. On todella jännittävä yksityiskohta, että Jeesus ”sattui” syntymään Beetlehemissä.ja samalla hän täytti noin 700 vuotta aiemmin Miikan kirjassa lausutun profetian. Syynä ei ollut se, että Joosef ja Maria olisivat tieten tahtoen toteuttaneet profetiaa, päinvastoin. Käsky kävi ylhäältä, ilmeisesti keisarilta, että sen aikaisessa Rooman valtakunnassa oli koottava veroluetteloon kaikkien alusmaidenkin asukkaat. Jumala siis käyttää ketä tahtoo oman hyvän tahtonsa toteuttamiseen! Jumala on kaikkivaltiaampi kuin tajuan. Suurvaltojenkin hallitsijat ovat marionettinukkeja hänen käsissään, kun hän niin tahtoo. Rukoillaan päättäjien ja suurvaltojen hallitsijoiden puolesta.
Yksi ruumis – vaikea asia. Olemme tottunut ajattelemaan, että se, miten me kohtelemme kehoamme, miten sitä hellimme , kuritamme tai miten muuten käytämme sitä, on oma asiamme. Jeesuksen omaksi tultuamme omistussuhteet ja elämämme hallinta muuttuu. Kuulumme kokonaan Herralle Jeesukselle sekä kehomme, mielemme että hengellisyytemme (ruumis, sielu ja henki) – sekä rahat että henki. Tämä on ainakin minulle vaikea asia. Haluan selvitä itse.
Omistussuhteet ovat muuttuneet. Jeesus ruokkii ja kasvattaa meitä. Onneksi meidän ei tarvitsekaan hallita kaikkea. Samalla hetkellä tai siinä prosessissa, jossa meistä tulee Jumalan lapsia, meistä tulee myös osa Kristuksen ruumista, Jyväskylän, Laukaan, Keski-Suomen, Suomen ja maailmanlaajuisesti. Ruumiista puhuessaan Paavali 1. Korinttilaiskirjeen 6. luvussa käyttää pääosin yksikkömuotoa sanasta ruumis, sooma. Me siis tosiaan kuulumme yhteen. Sen vuoksi ajattelumme tulisi mullistua. Jos ystävä sairastaa tai voi muuten heikosti, hän on osa meitä. Jos minä kärsin, seurakuntakin kärsii. Kun toinen onnistuu, se on minunkin onneni.
Kun ihmiset katsovat meitä ja sitä, miten me seurakuntana elämme, miten toisistamme välitämme, he näkevät Jeesuksen. Tai sitten he näkevät jotain aivan muuta.
Heli