Kirjeen taustalta löytyi kirjeen sävyyn suuresti vaikuttaneita ongelmia seurakunnassa ja vääriä syytöksiä Paavalista, joihin hän puolustautuu henkilökohtaisesti kertomallaan oman elämänsä voitoista ja ahdingoista. Hän haluaa puolustaa arvovaltaansa, oikaista vääriä käsityksiä ja rakentaa sopua seurakuntalaisten kanssa. “Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teille” (2).
Luottamuksen ja ehkä myös auktoriteettinsa lisäämiseksi hän tahtoo nimenomaan esiintyä apostolina, kuten hän heti kirjeen alun tervehdyksessä tekee. Virka on saatu suoraan Jeesukselta eikä sitä pidä vähätellä. Jeesuksen mukana ovat tulleet elämään myös kärsimykset ja Jeesukselta saatu lohdutus, jotka näyttävät olevan olennainen osa myös opetuslasten koulutusohjelmaa. “Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja runsaan lohdutuksen Jumala” (3). Paavali rakentaa yhteyttä myös pyytämällä rukoustukea korinttilaisilta: “Näin nousee monista sydämistä kiitos Jumalalle siitä armosta, jota hän on osoittanut meitä kohtaan” (11).
Paavalin matkan lykkääntyminen oli muodostunut ongelmaksi. Miksi hän ei tullut, vaikka oli niin luvannut? Voiko Paavaliin luottaa kun hän on noin ailahteleva? Paavali aloittaa puolustuksena antaen laajemman näkökulman elämään. Hän kertoo olevansa ylpeä siitä, että on noudattanut Jumalan vaatimaa yksinkertaisuutta ja vilpittömyyttä korinttilaisten keskuudessa ja antanut Jumalan armon ohjata elämää eikä inhimillisen viisauden (12). Vaikka korinttilaiset eivät sitä ole ehkä huomanneet, niin se on Paavalin omantunnon todistus. Sen jälkeen hän käyttää varsin voimakasta kieltä: ”Kutsun Jumalan todistajakseni ja vakuutan oman henkeni kautta, että olen lykännyt Korintin-matkaani vain teitä säästääkseni” (23).
Kyllä on varmaan ollut välillä aika turhauttavaa Paavalille apostolinviran toimittaminen, kun joutuu tällaisiakin asioita hoitamaan. Turhaan ei Raamatussa kehoteta:” Olkaa johtajillenne kuuliaiset, totelkaa heitä. He valvovat öitä teidän vuoksenne, koska joutuvat kerran tekemään teistä jokaisesta tiliä. Saakoot he tehdä työnsä iloiten, ei huokaillen, sillä se olisi teille paha asia” (Hepr 13:17).
Tulipa mieleeni rohkaista meitä rukoilemaan nyt johtajien puolesta. Kun niin teemme, se on hyvä asia meille kaikille!
Juha